Samaan aikaan kun hallitus kiistelee sote-uudistuksen linjoista, Pohjois-Suomi iskee pöytään oman ehdotuksensa siitä, miten palvelut pitäisi turvata harvaanasutulla alueella.

Lääkintöneuvokset Tuomo Pääkkönen ja Lauri Nuutinen ehdottavat tekemässään selvityksessä, että Pohjois-Suomen sote-palvelut järjestettäisiin nykyisten sairaanhoitopiirien rajoja mukailevien yhteistoiminta-alueiden ja OYS-erityisvastuualueen varaan.

Yhteistoiminta-alueet vastaisivat kaikesta muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta paitsi varhaiskasvatuksesta. Tämä muistuttaa Kainuussa kokeiltua mallia.

Koko Pohjois-Suomen laajuista yhteistyötä koordinoisi OYS-erva-alue, jonka omistaisivat kaikki alueen kunnat, ja jolle annettaisiin myös sananvaltaa asioihin.

Selvityksessä ehdotetaan, että nykyinen hajanainen rahoitusjärjestelmä koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja Kela-rahoitusosuus tulisi palveluiden rahoittajalle ja järjestäjälle.

Ensimmäinen askel kohti käytäntöä olisi sen pohtiminen, mitä palveluja missäkin järjestetään ja onko järjestäjä julkinen toimija, yritys vai järjestö.

Sama malli ei sovi kaikkialle

Kainuun sosiaali- ja terveysjohtajan virasta eläkkeellä oleva Tuomo Pääkkönen on huolissaan siitä, että koko maan sote-palveluja väännetään saman mallin mukaiseksi, vaikka olosuhteet ovat erilaisia eri puolilla maata.

- Etäisyydet Pohjois-Suomessa ovat pitkät ja väestöä vähän: reilu puolet maan pinta-alasta ja 730 000 asukasta, Pääkkönen havainnollistaa.

Rahoituksen näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tarvittavan väestöpohjan pitäisi olla ainakin 200 000 henkeä ja erikoissairaanhoidon päivystyksen väestöpohjan ainakin 150 000 henkeä. Pohjois-Suomessa vain Oulu muodostaa luonnollisesti tällaisen väestöpohjan.

- Jos ajatellaan erikoissairaanhoidon päivystystä, niin nykyiset keskussairaalat on pidettävä toiminnassa. Muuten etäisyydet olisivat potilaille kohtuuttomia ja menettäisimme sen takia potilaita päivittäin, Pääkkönen sanoo.

Ratkaisuksi esitetään tiivistä yhteistyötä koko Pohjois-Suomen laajuisesti.

- Tarkoitus ei ole keskittää palveluja, vaan päinvastoin turvata lähipalvelut, painottaa Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto.

Pääkkönen näkee, että toimintaa voisi järjestää hieman eri tavoin eri puolilla laajaa Pohjois-Suomea. Seuraavaksi asia siirtyy alueen kuntien pohdittavaksi.

Selvitys on tehty Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien, Kainuun maakunnan ja STM:n rahoittamassa hankkeessa. Raporttiluonnos löytyy osoitteesta maakunta.kainuu.fi.