Äidin veren poikkeava proteiinikoostumus ennakoi raskausmyrkytystä jo raskauden alkuvaiheessa.

Yleisimpiin äitikuolemien syihin kuuluva raskausmyrkytys saa alkunsa istukan kehittyessä alkuraskaudessa, mutta nykyisellään se voidaan havaita vasta loppuraskaudessa oireiden puhjettua. Tehokkaita hoitoja raskausmyrkytykseen ei tiedon puutteessa ole voitu kehittää.

LL Anna Girsén löysi tutkimuksessaan uusia merkkiaineita, jotka liittyvät myöhemmin kehittyvään raskausmyrkytykseen. Tutkimuksessa sovellettiin uutta proteiinianalyysimenetelmää raskauden aikaisiin verinäytteisiin.

Raskausmyrkytykseen ja istukan vajaatoimintaan liittyvä kasvunhidastuma lisää sikiön kuolemanriskin yli kymmenkertaiseksi verrattuna kasvultaan normaaliin sikiöön. Kasvunhidastumassa tiettyjen ultraäänilöydösten todettiin liittyvän sikiön hapenpuutetta ja sydämen ylikuormitusta kuvastaviin merkkiaineisiin. Tätä tietoa voidaan käyttää kasvunhidastumasikiön voinnin seurannassa ja synnytysajankohdan määrityksessä.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 1 diabeetikoiden raskauksissa sikiön sydämen ylikuormitusta kuvaava merkkiaine liittyy äidin alkuraskauden huonoon sokeritasapainoon. Tämä tulos viittaa siihen, että alkuraskauden sokeritasapainolla on erityinen merkitys sikiön hyvinvoinnissa näissä raskauksissa.

Potilaskäyttöön soveltuvan raskausmyrkytystä ennustavan menetelmän kehittäminen vaatii lisää tutkimuksia. Raskausmyrkytyksen riskin varhainen tunnistaminen mahdollistaisi tehokkaampien hoitojen kehittämisen.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Girsénin synnytyslääketieteen väitöskirja tarkastetaan 15.5. Oulun yliopistossa.