Ajan­kohtai­sta

Pojat altistuvat raskasmetalleille tyttöjä enemmän

Suomalaislapset saavat ruoasta vähemmän raskasmetalleja kuin vanhempansa samassa iässä, selviää Eviran tutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Lapset saavat nykyään ruoasta vähemmän raskasmetalleja kuin edellinen sukupolvi, selviää Eviran riskinarviointitutkimuksesta. Eviran monivuotisen tutkimuksen tuloksia on julkaistu vastikään kahdessa tieteellisesti vertaisarvioidussa lehdessä.

Eviran tutkimuksen aineisto lasten raskasmetallisaltistuksesta perustui Pirkanmaalta koottuihin ruoankäyttötietoihin sekä elintarvikkeiden valvontanäytteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin paljonko raskasmetalleja suomalaiset lapset saavat vedestä ja ruoasta. Lisäksi tutkittiin kadmiunin, lyijyn, arseeni ja elohopea yhteisvaikutuksia. Vastaava ei ole tutkittu maailmassa aiemmin.

Tutkimuksessa selvisi, että syy miksi lapset saavat ruoasta vähemmän raskasmetalleja kuin vanhempansa, koska esimerkiksi elintarvikkeiden lyijypitoisuudet ovat laskeneet muun muassa lyijyttömään bensiiniin siirtymisen vuoksi. Erot 3- ja 6-vuotiaiden lasten raskasmetallisaltistuksessa johtuvat tyttöjen ja poikien erilaisista ruokailutottumuksista.

– Kolmivuotiaat suomalaispojat saivat ravinnostaan kadmiumia ja lyijyä merkittävästi enemmän kuin tytöt, ja kuusivuotiaat pojat saivat myös epäorgaanista arseenia tyttöjä enemmän. Se johtuu tyttöjen ja poikien annoskokojen, syöntitiheyden ja syötyjen elintarvikkeiden eroista. Elintarvikkeista mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat laskuissa samat sukupuolesta riippumatta, sanoo tiedotteessa dosentti, FT Johanna Suomi Evirasta.

Koska kadmiumin, lyijyn ja arseenin turvallisina pidettyjä saantimääriä on kuitenkin tiukennettu vuoden 2008 jälkeen, osa lapsista saa ruoasta ja talousvedestä raskasmetalleja enemmän kuin nykyarvion mukaan pidetään turvallisena.

Arkiruoassa eniten raskasmetalleja

Raskasmetallien suurimpina saantilähteinä korostuivat elintarvikkeet, joita käytetään paljon, vaikka pitoisuudet niissä eivät ole erityisen korkeita. Lapset saavat eniten raskasmetalleja arkiruoasta.

Viljatuotteet ja riisi olivat tutkimuksen mukaan pääasialliset epäorgaanisen arseenin lähteet. Epäorgaanisen elohopean lähteitä olivat erityisesti kasvikset. Myös mehut, joista ei ollut käytettävissä kotimaisia pitoisuustietoja, olivat EU-alueelta koottujen pitoisuustietojen perusteella epäorgaanisen elohopean lähteitä. Metyylielohopeaa esiintyi lähinnä kaloissa ja muissa meren antimissa.

Lue myös

– Sen sijaan yhdelläkään Eviran tutkimuksessa mukana olleella suomalaislapsella ei ylittynyt YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n yhteisen asiantuntijaelimen määrittämä raja-arvo. EFSA:n määrittämän metyylielohopean siedettävän viikkosaannin raja ylittyi vain parilla prosentilla lapsista, ja epäorgaanisen elohopean saanti oli kaikilla tutkitulla lapsilla turvallisella tasolla", sanoo Suomi.

Munuaisvaurioriskiin eniten vaikuttavat raskasmetallit suomalaisilla alle kouluikäisillä lapsilla ovat kadmium ja lyijy.

– Kehittämällä tuotantokäytäntöjä ja alentamalla eri elintarvikeryhmien lyijypitoisuuksia vielä nykytasoltakin voitaisiin väestöä suojella keskushermostovaurioilta tehokkaammin kuin rajoittamalla elohopean määriä ruoassa, pohtii Suomi.

Eri raskasmetalleja koskevien myrkyllisyystietojen yhteensovittamisessa on käytetty varovaisia oletuksia, koska niiden pohjana olevat koeasetelmat eivät olleet keskenään täysin verrannollisia.

– Tämä on hyvä alku, jota voidaan täydentää sitten, kun raskasmetallien vaikutuksia on maailmalla selvitetty samanlaisin koejärjestelyin ja samaa tekijää havainnoiden.

Kirjoittajat

Tuomas Keränen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030