- Suvussa on aina tunnustettu väriä ja tehty politiikkaa, sanoo Hanna Tainio.

Vuonna 1967 H. R. Nevanlinna pohti pääkirjoituksessa, onko lääkäreiden suotavaa tuoda esiin poliittinen kantansa. Lääkärin ja ensimmäisen kauden kansanedustajan Hanna Tainion (sd) ei ole tätä enää tarvinnut pohtia. Tamperelaiselle Tainiolle, pitkän linjan kunnallispoliitikolle, osallistuminen ja vaikuttaminen ovat itsestäänselvyys.

- Lääkärit ovat varsinkin kunnallispolitiikassa arvostettuja, mutta politiikka vie niin paljon aikaa, että moni joutuu valitsemaan uran ja politiikan välillä. Kun minut valittiin Tampereen kaupunginvaltuuston johtoon, kokouksia ja edustustehtäviä tuli niin paljon, että kliininen työ oli pakko jättää, kertoo Tainio.

Tainio oli erikoistunut ensin kirurgiaan ja vielä urologiaan, mutta siirtyi hallintolääkärin töihin poliittisten luottamustehtävien lisääntyessä. Hän sanoo silti yhä eduskunnassakin ajattelevansa ensin asioita lääkärinä. Toisaalta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mukanaolo on avartanut perspektiiviä. Lääkärin työtä hän silti ikävöi ajoittain.

- Kun katson jotain tv-sarjaa tai käyn sairaalassa, kaipaan sitä hektisyyttä ja tekemisen meininkiä, joka operatiivisilla aloilla on arkea. Joskus näen jopa unta, että olen leikkaamassa, Hanna Tainio naurahtaa.