Tuoreen tutkimuksen mukaan haittatapahtuman puinnissa tärkeintä ei ole, mitä lääkäri sanoo, vaan mitä potilas kuulee.

Potilaalle on kerrottava, jos hoidon yhteydessä on tapahtunut virhe. Tuoreen tutkimuksen mukaan tärkeintä ei kuitenkaan ole, mitä lääkäri sanoo, vaan mitä potilas kuulee.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan hoitovirheen kohdannut potilas reagoi todennäköisesti suotuisammin lääkäriin, joka pahoittelee virhettä ja ottaa vastuun tapahtuneesta, kuin epäselvän vastauksen antavaan tai virhettään pahoittelevaan lääkäriin.

Potilaan käsitys siitä, mitä sanottiin, on tärkeämpää kuin se, mitä tosiasiassa sanottiin. Pahoittelu ja vastuunotto ei kuitenkaan välttämättä vähennä potilaan halua haastaa lääkäriään oikeuteen.

Tutkimus tehtiin kysymällä 200:lta henkilöltä reaktioita videoituihin haittatapahtumiin: mammografiakuvantamisen unohtamista, kemoterapian liika-annostusta ja kirurgisen toimenpiteen viivästymistä. Tapahtumia pahoiteltiin hyvin, monitulkintaisesti tai ei ollenkaan. Tapahtumista kannettiin täysi vastuu tai vastuuta ei otettu lainkaan.

Tutkimus julkaistiin Journal of Internal Medicinessä.

Aiemmin Englannissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että potilas haluaa haastaa lääkärin oikeuteen saadakseen korjauksia hoitostandardeihin sekä ymmärrystä sille, mitä oikeasti tapahtui.

Useat aihetta tutkineet ovat yksimielisiä siitä, että virheet tulee paljastaa potilaalle avoimesti ja täydellisesti. Virheestä kertomisen on oltava selkeä kuvaus erehdyksen luonteesta, seurauksista ja korjaavista toimepiteistä. Myös katumuksen osoittaminen ja anteeksipyyntö on tärkeää, kuten aiheesta Duodecim-lehdessä kirjoittanut emeritusprofessori Amos Pasternack toteaa.

Haittatapahtuman kohdanneelle potilaalle pitää antaa mahdollisuus kysymyksille. Lääkärin on varauduttava potilaan järkytykseen ja varottava puolustelemasta itseään. Henkilön on kannettava vastuu myös silloin, kun kyse on systeemin virheestä.

Jaana Ahlblad