Kosteusvaurioisista rakennuksista puhutaan niin paljon, että monella potilaalla on jo vastaanotolle tullessaan varma selitys pitkittyneille hengitystieoireille, silmien ja ihon ärsytysoireille, lämpöilylle, väsymykselle ja päänsärylle.

- Rakennuksissa, joissa on merkittäviä kosteusvaurioita, on todettu esiintyvän normaalia enemmän ohimeneviä hengitystieoireita. Potilaan oirekuvan perusteella ei voi silti tietää, johtuvatko oireet rakennuksen vaurioista, sanoo tiimipäällikkö, erikoislääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta.

- Kosteusvaurioihin liittyy lähes poikkeuksetta muita sisäilmaongelmia, kuten ilmanvaihdon puutteellisuus ja pölyisyys. Myös ne voivat aiheuttaa oireita, Karvala muistuttaa.

Ihmisen oireilu ei ole todiste rakennuksen sairaudesta.

- Kosteusvauriotutkimukset pitää aloittaa rakennuksesta, ei potilaasta. Yhteyttä kosteusvaurioon voi epäillä, mutta rakennuksen merkittävä vaurio täytyy ensin osoittaa, huomauttaa erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen TYKS:n allergiayksiköstä.

Jos potilaalla on kuitenkin oireita, ne pitää myös selvittää ja hoitaa.

Vyyhteä purkamaan

Oireiden selvittely kuuluu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon.

- Vastaanotolla voi kysyä potilaalta, miksi hän itse alkoi epäillä juuri kosteus- tai homealtistusta, sanoo erikoislääkäri Paula Kauppi HYKS:n Allergiasairaalasta.

Pitkittynyt oireilu huolestuttaa potilasta, mutta kimmoke ajan varaamiseen voi olla oireileva työkaveri, työpaikalla tai asuintalossa tehty kosteuskartoitus tai jokin muu elämäntilanteeseen liittyvä asia.

Kun oireet on kysytty tarkemmin, siirrytään tutkimuksiin.

- Tutkimus on yhtä paljon etsimistä kuin poissulkemista, Kauppi sanoo.

- Potilaalla voi olla tavallinen tulehdustautikin. Astmaa ja astmaoireita on hoidettava samalla kun mahdollisia ympäristöselvityksiä jatketaan, hän muistuttaa.

Milloin lähete?

Kirsi Karvala muistuttaa, että ajoittain lääkärin on hyvä tunnistaa lääketieteen rajat.

- On tärkeää kertoa potilaalle, että laboratoriokokeita tai muita tutkimusmenetelmiä, joilla oireet saa kiistatta linkitettyä kosteus- tai homevaurioon, ei ole olemassa. Lähete erikoissairaanhoitoon ei tilannetta muuksi muuta, hän sanoo.

Karvalan mukaan lähetteen tekemiseen pätevät tavanmukaiset säännöt. Konsultoida kannattaa, kun potilaalla on epätyypillisiä löydöksiä ja tarvitaan vaativampaa diagnostiikkaa. Astmassa työnjako menee Käypä hoito -suosituksen mukaan.

- Vaikka sairautta ei löydy, oireita voi silti olla. Lääkärin osana on lievittää tarpeetonta pelkoa ja pohtia keinoja oireiden lievittämiseen, Karvala painottaa.

Ihminen tahtoisi löytää oireilleen syyn, ja sellaiseksi voi kelvata julkisuudessa ja ystäväpiirissä paljon esillä oleva hometalo. Paula Kauppi kuitenkin korostaa, että vaikka lääkärien ja hoitajien tehtävä on hoitaa sairauksia, potilas tarvitsee myös kannustusta.

- Allergiaohjelman pääteesi on "Tue terveyttä". Se kuulostaa ensilukemalta nurinkuriselta, mutta siinä on syvä viisaus. Oireiden ja sairauksien ohella on muistutettava positiivisista selviytymiskeinoista, jotka auttavat häntä näkemään elämän oireiden tai sairauden ulkopuolella, sanoo Kauppi.

Tarkista nämä

➤Verenkuva ja tulehdusarvot

➤Silmäoireet, silmien kuivuus tai allergiaoireet

➤Nuhaisuus tai nenän tukkoisuus; nenän ja poskionteloiden tilanne (tarvittaessa poskiontelokuvaus ja allergiatestit)

➤Alahengitystieoireet, yskä tai limaisuus (tarvittaessa keuhkojen röntgenkuva, spirometria ja bronkodilataatiokoe sekä PEF-seuranta)

Paula Kaupin tarkistuslista