1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Priorisointi ja yleislääkäreiden asema puhuttavat Pohjoismaita
Ajan­kohtai­sta 10/2019 vsk 74 s. 590 - 593

Priorisointi ja yleislääkäreiden asema puhuttavat Pohjoismaita

Maiden lääkärilehdet kokosivat ajan­kohtaisimmat kahvipöytä­keskustelujen aiheet yhteen.

Priorisointi ja yleislääkäreiden asema puhuttavat Pohjoismaita Kuva 1 / 1

Ruotsia puhuttavat yleislääkärit

Ruotsissa terveydenhuollon pääsuunta on voimien siirto erikoissairaanhoidosta ensilinjaan. Varsinkin yleislääketieteen erikoislääkäreiden tarpeen odotetaan kasvavan. Terveydenhuollon uudistamista pohtinut selvitysnainen Anna Nergårdh on ehdottanut 1 250:tä uutta yleislääketieteen erikoislääkärin virkaa.

Myös Ruotsin Lääkäriliitto haluaa vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ajaa potilaille oikeutta listautua haluamalleen lääkärille. Laadun turvaamiseksi lääkärit haluavat katon sille, kuinka moni potilas voi yhdelle lääkärille listautua.

Nergårdh on saanut maaliskuussa 2017 aloittamalleen työlle jatkoaikaa vuoden 2020 maaliskuuhun. Kolmas väliraportti on luvassa tämän vuoden kesäkuussa.

Hoitajareseptit ja muu lääkäreiden työn siirtyminen hoitajille eivät Ruotsissa juurikaan puhuta. Lääkäriliitto ei ole nähnyt tarpeelliseksi edes selvittää asiaa, eikä koe sitä agendallaan tärkeäksi.

Lääkäreiden autonomia on Ruotsissa selvitysten perusteella pikemmin vahvistunut kuin heikentynyt. Moni toki kokee, että päätöksenteon vapaudelle on rajoitteita, mutta uudistukset eivät näyttäisi niitä lisäävän.

Terveydenhuollosta vastaavien Maakäräjäalueiden selvitysten mukaan eniten lisätarvetta on yleislääketieteen erikoislääkäreiden lisäksi psykiatreista. Usea maakäräjä nosti esiin myös sisätautien, kirurgian, onkologian, akuuttilääketieteen, ortopedian ja patologian erikoislääkäreiden puutteen.

Entä mikä lääkäreiden arkipäivää eniten painavat?

Vaikutusmahdollisuuksien puute, uhkailut ja väkivalta, ajanpuutteesta johtuvat eettiset ongelmat ja puutteet työn ohjauksessa sekä koulutuksessa, kuuluu maan Lääkäriliiton vastaus.

Fakta

Ruotsissa terveydenhuollon rahoituksesta ja järjestämisestä vastaavat 20 maakäräjäaluetta sekä Gotlannin kunta. Sosiaalipalveluista vastaavat kunnat. Maakäräjillä ja kunnilla on verotusoikeus.

Maakäräjäalueen asukas voi valita listalta hoitonsa tuottajan. Maakäräjät voivat, mutta niiden ei ole pakko, soveltaa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoidossa.

Terveydenhuollon kulut kasvoivat Ruotsissa viime vuonna 1,9 prosenttia. Arvio tälle vuodelle on 1,2 prosenttia. Menojen osuus kansantuotteesta on OECD:n mukaan Pohjoismaiden korkein, 10,9 prosenttia (2016).

Tanskassa pöydällä priorisointi

Tanskan lääkäreiden kahvipöydissä kuuma aihe on priorisointi.

Lääkäreiden mielestä poliitikkojen rakentamat hoitotakuut rajoittavat kliinistä päätöksentekoa. Takuu lupaa esimerkiksi sairauteen X hoidon Y kuukaudessa, muuten potilas voi lähteä yksityiselle tai ulkomaille.

Ei järkeä, sanovat lääkärit. Lääkärin ja potilaan pitäisi saada keskenään päättää, miten edetään.

Sama ilmiö nostaa päätään lääkkeissä. Lääkekulujen kasvun vuoksi maahan on perustettu neuvosto priorisoimaan lääkehoitoja, mutta alku on ollut hankala. Poliitikot ovat jyränneet neuvoston päätösten yli muun muassa kalliissa lastenlääkkeissä.

Pyydettiin priorisoimaan – mutta samalla halvaannutettiin työ.

Maan suurimman sairaalan, Rigshospitaletin, anestesiaklinikan pitkäaikainen johtaja Jakob Trier Møller erosi äskettäin protestina sille, että priorisointia saneltiin ulkoa.

Lääkärikunta ei ole ollut ihastuksissaan myöskään aikeista romuttaa viiden alueen terveydenhuoltomalli.

Hallitus aikoo lopettaa alueet. Neljä tai viisi kuntaa alkaa hallinnoida 21:tä sairaanhoitopiiriä. Alueiden taakaksi kävivät liian pitkät matkat hoitoon.

Lääkäreiden mielestä ongelmat eivät johdu järjestelmästä vaan lääkäripulasta. Vuosien säästämiset ovat ruuhkauttaneet sairaalat, ja ylitöistä on tullut normi. Odensessa 42-vuotias syöpäkirurgian ylilääkäri Lene Clausen esimerkiksi siirtyi äskettäin työtaakkansa vuoksi yleislääkäriksi.

Lääkärit peräävät poliitikoilta myös ennaltaehkäisyä. Tupakka ja alkoholi ovat maassa halpoja, ja tupakoijien määrä on kääntynyt kasvuun.

Hoitajien vastuun kasvattamiseen Tanskan lääkärit suhtautuvat myönteisesti. Yleinen toive saada lisää hoitajia ja heille vastuuta, kunhan koulutus on riittävän käytännöllistä.

Loppukevään parlamenttivaaleissa kuumin aihe ei Tanskassa yllättäen ole enää maahanmuutto vaan terveydenhuollon ohella ilmastonmuutos.

Fakta

Tanskassa terveydenhuollon järjestävät viisi itsehallintoaluetta. Rahat niille antaa valtio. Sosiaalitoimi on kunnilla.

Potilas voi listautua vapaasti valitsemalleen lääkärille, kunhan listalla on tilaa. Erikoissairaanhoidossa potilas voi valita julkisen sairaalan vapaasti.

Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet noin prosentin vuodessa. Suhteellisesti osuus on pudonnut, sillä valtion muut menot ovat kasvaneet nopeammin. Osuus kansantuotteesta on Suomen ja Islannin jälkeen Pohjoismaista kolmanneksi alhaisin, 10 prosenttia (2016).

Norja rämpii tietojärjestelmäsuossa

Norjan hallitus on nostanut mielenterveyspalvelut korkealle agendallaan. Kultainen sääntö sanoo, että mielenterveyden hoidon kulujen pitää kasvaa somaattista puolta nopeammin.

Sääntö on toteutunut huonosti. Psykiatrien rekrytoinnit tahmaavat, ja rahalliset lupaukset ovat jääneet lupauksiksi. Psykiatreista on sairaaloissa edelleen pulaa.

Muuten lääkäripula näyttäytyy Norjassa toisin. Maassa on koulutettu vuosikausia 600 lääkäriä vuodessa, mutta lääkärimäärä on kasvanut huimasti. Syy? 47 prosenttia norjalaisista lääketieteen opiskelijasta on ulkomailla. Ulkomaisia lääkäreitäkin saapuu runsaasti. Työelämässä olevista alle 70-vuotiaista lääkäreistä 43 prosenttia on koulutettu ulkomailla.

Yleislääkäreistä on silti pula. Heidän työtaakkansa on kasvanut monen mielestä liikaa. Kansalaiset listautuvat haluamalleen lääkärille, ja samalla yleislääkärin työkenttä on laajentunut. Työpäivät ovat venyneet ja potilaiden pääsy vastaanotoille hidastunut. Kokeneet ammattilaiset ovat hakeutuneet ammatista muualle, ja yleisön luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on rapautunut.

Listautumisjärjestelmää mietitään parhaillaan uusiksi. Ehdotuksia on luvassa syksyllä.

Työn alla on ministeriötason raportti kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä.

Maan Lääkäriliitto odottaa selvityksiltä paljon. Listautumisjärjestelmän uudistamisen uskotaan keventävän yleislääkäreiden työkenttää ja -taakkaa.

Maassa pilotoidaan myös konseptia muutaman yleislääkärin, hoitajan ja toimistosihteerin tiimeistä. Malli siirtää osan lääkäreiden töistä hoitajille. Lääkärit ovat tukeneet mallia. Huolta on toki esitetty. Hoitajalle siirtyvien tehtävien tulee olla tarkkaan rajattuja.

Tietojärjestelmät ovat Norjassa muita Pohjoismaita suurempi murheenkryyni. Järjestelmät on ostettu hajautetusti. Parhaat käytännöt ovat jääneet oppimatta, ja yhden potilaan tietojen kerääminen vaatii kirjautumista lukuisiin järjestelmiin.

Seuraus? Joillain klinikoilla kerrotaan palatun post-it-lappuihin.

Autonomiansa Norjan lääkärit kokevat heikentyneen viime vuosina. Selvityksen mukaan lääkärit näkevät autonomiansa muita korkeasti koulutettuja ammattiryhmiä heikommaksi. Ongelmat liittyvät sairaaloiden hierarkisuuteen ja tiukkaan talousohjaukseen.

Fakta

Norjassa kunnat sopivat perusterveydenhuollon lääkäripalveluista yksityisten ammatinharjoittajien kanssa. Kunnat organisoivat kansalaisille vähintään kaksi omalääkärilistaa kohtuullisella etäisyydellä.

Lue myös

Erikoissairaanhoidon järjestäminen siirtyi Norjassa vuonna 2002 maakunnilta valtion viidelle – sittemmin neljälle – alueelle.

Terveydenhuoltomenojen osuus kansantuotteesta on Pohjoismaista toiseksi korkein, 10,5 prosenttia (2016). Kulujen kasvu hidastui vuonna 2017 ja oli 1,1 prosenttia edellisvuoden 2,9 prosentin sijaan.

Ulkomaat houkuttelevat Islannissa

Islannin lääkärikunta osoitti maan talouskriisin jälkeen vuonna 2008 olevansa liikkuvaista laatua. Lääkärien määrä maassa putosi vuodessa kymmenisen prosenttia.

Taustalla on koulutus. Erikoistua on pitänyt ulkomailla, joten lääkärit ovat viettäneet ulkomailla vuosikausia ennen palaamistaan maahan ja kansainvälisyys on verissä. Vasta viime vuosina joillekin erikoisaloille on tullut mahdollisuus suorittaa opinnot kotimassa.

Hallitus on pyrkinyt keskittämään palveluja omiin käsiinsä, ja yksityisten ammatinharjoittajien asemasta julkisessa terveydenhuollossa on kiistelty oikeutta myöten. Varsinkin haja-asutusalueilla lääkäripalveluita on ostettu ammatinharjoittajilta.

Näitä palveluita ollaan nyt siirtämässä sairaaloihin. Hallituksen ehdotukset terveydenhuollon suuntaviivoista vuoteen 2030 ovat parlamentin käsittelyssä.

Kun terveydenhuolto on käymistilassa, epävarmuuden pelätään lisäävän ulkomaiden vetovoimaa. Sairaaloiden uskotaan kuitenkin palkkaavan lisää erikoislääkäreitä ja yleislääkäreiden tarpeen uskotaan kasvavan. Toinen skenaario nostaisi yksityiset terveysvakuutukset merkittävään asemaan. Muutos olisi suuri, ja siirtäisi rahoitusta kohti monikanavaisuutta.

Lääkäreiltä on Islannissa siirtynyt hoitajille hoidontarpeen arviointia ja puhelinneuvontaa. Lääkärit ovat suhtautuneet siirtoihin positiivisesti, mutta viime aikoina hoitajat ovat halunneet palauttaa tehtäviä lääkäreille. Hoitajilla on rajattu reseptinkirjoitusoikeus. Se saa lääkäreiltä tuomion.

Islannin Lääkäriliiton selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa maan lääkäreistä kertoo kokeneensa liikaa stressiä ja liian suurta työtaakkaa kuluneen puolen vuoden aikana. 57 prosenttia ilmoitti tekevänsä töitä 41–60 tuntia viikossa. 26 prosenttia ilmoitti töitä olevan 61–80 tuntia viikossa.

Töiden lisäksi maan Lääkäriliitto on ollut huolissaan lääkäreiden asemasta terveydenhuollon päätöksenteossa. Terveysministeriössä ei liiton mukaan ole yhtään lääkäriä töissä.

Fakta

Islannissa valtio rahoittaa terveydenhuollon ja tuottaa valtaosan palveluista.

Menot ovat kasvaneet vuodesta 2013 lähtien noin 3,5 prosenttia vuodessa. Osuus kansatuotteesta oli 8,6 prosenttia vuonna 2015.

Kirjoittajat
Koonnut Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Päätöksiä rokotteiden myyntiluvista odotetaan lähiviikkoina

Tavoitteena on aloittaa koronapotilaita hoitavan henkilöstön rokotukset ensi vuoden alussa.

Työssä
Tuntematon lapsi autossa – osa 2

Ambulanssi toi pääsiäispäivänä yhteispäivystykseen 78-vuotiaan miehen, joka piti autossaan ollutta huopaa vieraana lapsena.

Ajassa
Ilmasto yhdisti lääkärit

Elokapina-liike sai oman lääkäriryhmän.

Ajassa
Laura Palanterä valittiin vuoden syöpälääkäriksi

Vuoden syöpälääkäri puhuu kotisaattohoidon puolesta.