Probioottien annostelu varhaislapsuudessa voi vähentää lasten hengitystieinfektioita, arvioi turkulaistutkimus.

Probioottien annostelu varhaislapsuudessa voi vähentää lasten hengitystieinfektioita, arvioi turkulaistutkimus. Tulokset on julkaistu uusimmassa British Journal of Nutrition -lehdessä.

Korpilahden–Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteistyössä toteutetussa tutkimuksessa bifidobakteereja sisältäviä ravintolisäpuristeita annettiin rintaimetetyille vauvoille kontrolloidusti. Puristeen annostelu aloitettiin 1-2 kuukauden iässä ja vauvat saivat puristeen kahdesti vuorokaudessa.

Tutkimuksessa käytettävä probiootti oli Bifidobacterium lactis BB-12. Kontrollipuriste ei sisältänyt probioottia. Lapsen terveyttä seurattiin kahdeksan ensimmäisen elinkuukauden aikana oirepäiväkirjoilla.

Perheiltä kerättiin tutkimustuloksiin vaikuttavia taustatietoja perheen terveydestä, tutin käytöstä, rintaimetyksestä ja äidin sekä vauvan ruokavaliosta.

Probioottiryhmässä esiintyi kahdeksan ensimmäisen ikäkuukauden aikana merkittävästi vähemmän hengitystieinfektioita kuin kontrolliryhmässä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa sairastettujen korvatulehdusten, ripulitautien tai lääkärin määräämien antibioottikuurien suhteen. Molempien tutkimusryhmien lapsia imetettiin pitkään, mikä sinänsä parantaa lasten vastustuskykyä.

Probiootin annostelulla saatiin kuitenkin lisähyötyä lapsen terveyden kannalta.

Lapsilla tiettyjä laktobasilli- ja bifidobakteerikantoja on suositeltu käytettäväksi etenkin ripulitautien hoidossa ja allergisten sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Myös äidinmaitokorviketta tarvitsevilla vauvoilla probioottilisistä on saatu lupaavia tuloksia vauvojen kuumetautien ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Normaalisti rintaimetettyjen vauvojen probioottilisistä on sen sijaan hyvin niukasti tutkimustietoa.

Kuva: Pixmac