Probiootit eivät lisää verenmyrkytyksiä
Maitohappobakteeri voi joskus aiheuttaa verenmyrkytyksen, jos potilaan vastustuskyky on erityisen heikko.
Maitohappobakteeri saattaa joskus aiheuttaa verenmyrkytyksen, jos potilaan vastustuskyky on erityisen heikko.
Vuosina 1995–2000 Suomessa raportoitiin 90 laktobasilli-veriviljelylöydöstä Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin. Näiden osuus kaikista positiivisista veriviljelylöydöksistä oli 0,24 prosenttia, ja vuotuinen ilmaantuvuus 0,3 / 100 000 asukasta. LGG:n lisääntyneen probioottisen käytön aikana vuosina 1990–2000 Helsingin yliopistollisen sairaalan alueella laktobasillien osuus kaikista veriviljelylöydöksistä pysyi muuttumattomana.
Kaikkiaan 85 laktobasillin aiheuttamaan verenmyrkytykseen sairastuneen potilaan bakteerikanta analysoitiin ja verrattiin kaupalliseen probioottiseen LGG-valmisteeseen. Lajityypityksessä löytyi 46 Lactobacillus rhamnosus -kantaa, ja näistä lähes puolet oli yhteneviä probioottisen LGG-kannan kanssa.
Probiootit sopivat HIV-potilaille
Tavallisimpia altistavia tekijöitä laktobasillin aiheuttamalle verenmyrkytykselle olivat potilaan alentunut vastustuskyky, edeltävä sairaalahoito tai edeltävä kirurginen toimenpide. Vakava tai kuolemaan johtava perussairaus todettiin 82 prosentilla potilaista. Kuolleisuus yhden kuukauden kohdalla oli 26 prosenttia, ja vakava perussairaus oli merkittävin kuolleisuuteen vaikuttava ennustekijä.
Tutkimus käsitteli lisäksi probioottisen LGG-valmisteen tehoa ja turvallisuutta ripulista ja vatsavaivoista kärsivien HIV-positiivisten potilaiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden 17 potilaan oireet eivät lievittyneet LGG:llä merkittävästi paremmin kuin plasebolla.
LGG oli hyvin siedetty eikä sen aiheuttamia infektioita tutkimuksen aikana havaittu. LGG:n käyttö tällä immuunipuutteisten potilaiden ryhmällä vaikutti siis turvalliselta.
LL Minna Salmisen väitöstutkimus tarkastetaan perjantaina 22.9. Hyksissä.
Miia Soininen
