Psykiatrit ja mielenterveysjärjestöt vetoavat skitsofreniapotilaiden puolesta

Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden Keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi sekä Omaiset Mielenterveystyön tukena ry. jättivät 11.5.99 sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle addressin, jossa he vetosivat skitsofreniapotilaiden oikeuteen saada itselleen sopivinta hoitoa riippumatta taloudellisesta asemastaan. Koska tehokkaiden ja vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavien uusien, epätyypillisten psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuudesta ei ole tehty päätöksiä vuoden 1996 jälkeen, ei skitsofreniapotilaalla ole ollut mahdollisuutta saada itselleen sopivaa lääkitystä taloudellisten syiden vuoksi.

Skitsofreniaa pidetään vakavimpana mielenterveyshäiriönä, johon sairastuu runsas 1 % suomalaisista, useimmat varhaisessa aikuisiässä. Skitsofreniaan liittyy psykoosioireiden lisäksi usein huomattavaa toimintakyvyn heikkenemistä, mikä ilmenee vaikeuksina selviytyä sosiaalisissa suhteissa, työssä, opinnoissa ja jopa jokapäiväisissä askareissa. Toimintakyvyn heikkeneminen on usein pitkäaikaista ja saattaa hankaloittaa olennaisesti potilaan selviytymistä sairaalan ulkopuolella myös silloin, kun pahimmat psykoosioireet ovat jo lievittyneet. Skitsofreniaan liittyy monta kertaa myös kognitiivisten toimintojen huononemista.

Antipsykoottinen lääkehoito on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Perinteisten neuroleptien rinnalle on kehitetty uusia lääkkeitä, jotka ovat huomattavasti paremmin siedettyjä ja usein tehokkaampia kuin aikaisemmat lääkevalmisteet. Näitä uusia neuroleptejä voidaankin pitää tehonsa ja vähäisempien sivuvaikutustensa vuoksi ensisijaisina lääkkeinä monien potilaiden kohdalla.