Puheen oppiminen alkanee heti, kun vastasyntynyt alkaa kuulla puhetta. Myös nähdyllä puheella saattaa olla tärkeä rooli puheäänien oppimisessa ensimmäisen vuoden aikana, väitöstutkimuksessa todetaan.

Puheen oppiminen alkanee heti, kun vastasyntynyt alkaa kuulla puhetta. Puheen sisältämät lukuisat tilastolliset säännönmukaisuudet saattavat auttaa oppimista. Niiden hyödyntämistä kutsutaan tilastolliseksi oppimiseksi. Tilastollista oppimista ajatellaan kielenoppimisessa voitavan käyttää jatkuvan puheen jakamiseksi erillisiksi sanoiksi.

DI, MRes, lääketieteen yo Tuomas Teinonen kehitti väitöstutkimuksessaan aivomittauksiin perustuvan tutkimusmenetelmän tilastollisen kielenoppimisen mittaamiseksi. Menetelmää testattiin aikuisilla mittaamalla aivokuoriaktivaatiota magnetoenkefalografialla. Tulokset osoittivat, että aikuiset oppivat tilastollisia ominaisuuksia tavuvirrasta silloinkin, kun he eivät kiinnitä siihen tietoisesti huomiota.

Samaa koeasetelmaa käytettiin mittamaan tilastollisen kielenoppimisen kykyjä vastasyntyneiltä käyttäen elektroenkefalografiaa aivotoiminnan mittarina.

- Tulokset osoittivat, että vastasyntyneet oppivat tilastollisia riippuvuuksia tavujen välillä unen aikana kuulemastaan tavuvirrasta. Tutkimustulos toistui myös toisella ryhmällä vastasyntyneitä. Jo vastasyntyneillä on siis hyvä puheen tilastollisten ominaisuuksien oppimiskyky, Teinonen sanoo.

Tutkimuksessa arvioitiin myös sitä, millainen rooli nähdyllä puheella saattaisi olla kielenoppimisessa. Kuuden kuukauden ikäisille vauvoille näytettiin ruudulta puhetta, jossa videoon tavallisesta artikulaatiosta oli liitetty keinotekoisesti muokattuja tavuääniä. Osalle vauvoista nähty puhe sisälsi vihjeen kahdesta erilaisesta tavuryhmästä ja toiselle ryhmälle nähty puhe pysyi koko ajan samanlaisena. Kuultu puhe oli kaikille vauvoille samanlaista. Lyhyen katselu- ja kuunteluajan jälkeen vauvojen havaintoa kyseisistä tavuäänistä testattiin. Eri ryhmillä havaittiin erilaiset oppimistulokset, joka viittaa siihen, että nähdyillä artikulaatioilla oli vaikutusta oppimiseen.

Tutkimukseen sisältyneet aivomittaukset osoittavat myös, että viiden kuukauden iässä vauvat ovat jo omaksuneet tietoa äidinkielen tyypillisistä rakenteista.

- Väitöskirjassa esitetyt tulokset korostavat varhaisimpien vaiheiden merkitystä kielenoppimisessa. Pystymme oppimaan puheen ominaisuuksia monipuolisesti heti syntymästä lähtien. Tulokset myös viittaavat siihen, että nähdyllä puheella saattaa olla tärkeä rooli puheäänien oppimisessa ensimmäisen vuoden aikana, Teinonen summaa.

Teinonen väittelee 2. joulukuuta Helsingin yliopistossa aiheesta "Language learning in infancy".

Kuva Pixmac