Psyykkisesti sairaat ovat passiivisimpia osallistumaan tutkimuksiin, minkä takia tulosten luotettavuutta pitää parantaa esimerkiksi painotusmenetelmillä.

Psyykkisesti sairaat ovat passiivisimpia osallistumaan väestötutkimuksiin. Sen takia psykiatristen sairauksien todellinen vallitsevuus on todennäköisesti korkeampi kuin vallitsevuuden arviot, jotka on laskettu tutkimukseen osallistuneiden tiedoista.

Puuttuvan tiedon vääristämiä tuloksia voidaan parantaa esimerkiksi painotusmenetelmiä käyttämällä. FM Marianne Haapea esittelee väitöskirjassaan menetelmiä, joilla voidaan huomioida puuttuvaa tietoa analyyseissä ja arvioida aineistojen luotettavuutta psykiatrisessa tutkimuksessa.

Väitöstutkimuksen aineisto perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten psykiatrinen sairastavuus, erityisesti skitsofrenia, vaikuttaa osallistumiseen epidemiologisessa terveystutkimuksessa ja psykiatrisessa kenttätutkimuksessa. Psykiatrisesta sairaudesta kärsivät osallistuivat tutkimuksiin passiivisimmin. Psykoosipotilaat, jotka eivät osallistuneet kenttätutkimukseen, sairastivat osallistuneita useammin skitsofreniaa kuin muita psykooseja ja heidän taudinkuvansa oli vaikeampi.

Puuttuvan tiedon aiheuttamaa virhettä skitsofreniapotilaiden aivotilavuuksien arvioinnissa korjattiin laskennallisesti painottamalla saatua aineistoa edustamaan kaikkia skitsofreniapotilaita. Painottaminen lisäsi arvioitujen aivotilavuuksien erojen tilastollista merkitsevyyttä skitsofreniapotilaiden ja vertailuhenkilöiden välillä.

Tutkimuksessa arvioitiin myös itse ilmoitetun psyykenlääkkeiden käyttötiedon luotettavuutta, mikä on tulosten perusteella hyvä.

Väitöstutkimus tarkastetaan 23.4. Oulun yliopistossa.