Monet ulkomaalaislääkärit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen. Kotiutumisen tunne vahvistuu, kun suomen kieli alkaa sujua ja lääkärin työn käytännöt tulevat tutuiksi.

– Jokainen päivä on parempi kuin edellinen, sanoo Seinäjoen terveyskeskuksessa työskentelevä lääkäri Vasileios Anastasopoulos.

Kreikasta Suomeen vuosi sitten tullut lääkäripariskunta Theodora Sinani ja Vasileios Anastasopoulos on kotiutunut Pohjanmaalle, vaikka suomen kieli ja Etelä-Pohjanmaan murre eivät heti avautuneetkaan. Suomalaisen kulttuurin ja kielen omaksumiseen tarvitaan heidän mukaansa aikaa.

He saapuivat terveyskeskuslääkäreiksi Kauhavalle viime vuoden syyskuussa. Tästä syksystä lähtien Sinani ja Anastasopoulos ovat työskennelleet Seinäjoen terveyskeskuksessa alueylilääkäri, koulutusvastaava Arja Lassilan ohjauksessa.

Sinani ja Anastasopoulos ovat opiskelleet ahkerasti suomen kieltä ja terveyskeskuslääkärin työtä.

– Molemmat ottavat nyt potilaita itsenäisesti vastaan, ja he ovat siirtymässä normaaliin aikataulutettuun vastaanottoon, Lassila kertoo.

Etelä-Pohjanmaan terveyskeskukset ovat kuuluneet Euroopan sosiaalirahaston Adelante-hankkeeseen, jossa rekrytoitiin erityisesti espanjalaista terveydenhuollon henkilökuntaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään. Kreikkalaisten lääkärien rekrytointia Etelä-Pohjanmaalle päätettiin kokeilla Adelante-projektin jälkeen.

Sinanista ja Anastasopouloksesta Suomessa työskentelyn parhaita puolia on hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä.

– Myös hyvä työympäristö ja organisaatio, kohtuullinen työaika ja loma kuuluvat positiivisiin asioihin, lisää Sinani.

Erikoistuminen tähtäimessä

Anastasopoulos ja Sinani halusivat tulla Suomeen, koska täällä on monia mahdollisuuksia nuorille lääkäreille. Kreikassa lääkärien työllisyystilanne on heikko ja suosittuja erikoistumisaloja joutuu jonottamaan kauan.

Seinäjoen terveyskeskuksen 49 lääkärin joukossa on ollut vuosien saatossa ulkomaalaisia lääkäreitä muun muassa Virosta, Venäjältä ja Romaniasta.

– Seinäjoen terveyskeskuslääkäreiksi riittää tulijoita, mutta me myös menetämme lääkäreitä muun muassa silloin, kun he lähtevät erikoistumaan. Teemme paljon töitä sen eteen, että lääkärit jäisivät pysyviin työsuhteisiin, mainitsee Lassila.

Lassilan mielestä ulkomaalaisten lääkärien rekrytointi on kannattanut. Hänestä on tärkeää ohjata Suomeen tulevat ulkomaalaiset lääkärit erikoistumisuralle.

– Theodora Sinanista ja Vasileios Anastasopouloksesta on tulossa hyvää vauhtia suomalaisia terveyskeskuslääkäreitä, mikä on ollut tavoitteena.

Sinanin haaveena on ollut lastenlääkärin työ nuoresta asti, ja Anastasopoulos puolestaan aikoo erikoistua ortopediksi.

Palkka vaikutti jäämiseen

Raul Valiente Jaraba tuli Espanjan Zaragozasta Suomussalmelle Kainuuseen, koska lääkärien työttömyys on korkea Espanjassa. Kielessä, suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä ja työkäytännöissä on ollut paljon opettelemista.

– Käytännön kokemuksen puute on hankaloittanut arkea. Espanjassa ei ole ennen lääkäriksi valmistumista juurikaan käytännön harjoittelua. Onneksi täällä kollegat ovat opastaneet ja olleet kärsivällisiä, Valiente Jaraba kertoo.

Hän opiskeli suomea kursseilla Espanjassa ollessaan, ja kieliopinnot jatkuivat Suomussalmella. Valiente Jaraba oppi ensin neljä tärkeää sanaa: joo, ei, kyllä ja ihana.

– Opiskelin kieltä myös katsomalla television lastenohjelmia ja kuuntelemalla radiota. Suomussalmella ei ole paljon muuta tekemistä kuin opiskella suomea, jos talvella ei pysty hiihtämään.

Suomeen jäämiseen vaikutti myös palkka. Valiente Jaraba toteaa, että jollei palkka olisi hyvä, ehkä olisi parasta asua Espanjassa.

Valiente Jaraban vaimo muutti Suomeen myöhemmin. Hän on iloinen siitä, että vaimo on viihtynyt hyvin Suomussalmella.

Valiente Jaraban mielestä parasta Suomessa ovat hyvät sosiaalipalvelut, luonto, rauhallisuus ja elämänlaatu. Espanjassa kaikki tapahtuu nopeasti ja aina on kiire.

Kollegojen tukea tarvitaan

Espanjalaisten lääkärien rekrytointi Suomussalmelle kannatti, vaikka perehdyttämisessä ja kielen opetuksessa on ollut suuri työ. Näin toteaa apulaisylilääkäri Pertti Pasanen Suomussalmen terveysasemalta.

Raul Valiente ja Alejandra Romero Aisa aloittivat työt Suomussalmella lokakuussa 2014. Nyt Alejandra Romero Aisa on äitiyslomalla ja aikoo palata töihin ensi vuoden puolella.

Pasanen on ollut toinen espanjalaisten lääkärien ohjaajista. Ulkomaalaiset lääkärit tarvitsevat hänen mukaansa kollegojen tukea niin kielen oppimiseen kuin suomalaisen kulttuurin ja terveydenhuoltojärjestelmän erityispiirteiden ymmärtämiseen.

Ulkomaisten lääkärien uusia rekrytointiprojekteja ei ole suunnitteilla Kainuussa, sillä lääkäritilanne terveyskeskuksissa on parantunut.

– En ole kuullut, että tällaisia projekteja olisi tulossa muuallekaan.

Jo pitkään lääkärin töissä Suomessa

Ensimmäiset ulkomaalaistaustaiset lääkärit aloittivat työnsä Hyvinkään perusterveydenhuollossa jo 1990-luvulla.

– Nämä lääkärit muuttivat Venäjältä ja Virosta Suomeen ja hakeutuivat Hyvinkään perusterveydenhuoltoon töihin, kertoo Hyvinkään perusterveydenhuollon vastaanottojen ylilääkäri Tuija Uusitalo.

Hyvinkään terveyskeskukseen rekrytoitiin 2000-luvun alussa Tartosta kuusi vastavalmistunutta lääkäriä, joista kaksi on edelleen virassa. Nyt perusterveydenhuollon vastaanotoilla on 25 virkaa, joista kuudessa on venäläinen tai virolainen lääkäri.

Hämeenlinnan terveyskeskusvastaanottojen 48 virasta viidessä on ulkomaalaistaustainen lääkäri. Irakilainen ja virolainen lääkäri sekä kolme venäläistä lääkäriä ovat vakituisessa virkasuhteessa.

– Venäläinen, virolainen ja bulgarialainen lääkäri hoitavat sijaisuuksia. Irakilainen ja yksi venäläinen lääkäri ovat olleet meillä noin kymmenen vuotta, kolme venäläistä kolmisen vuotta, yksi venäläinen noin kahden vuoden ajan ja virolainen suurin piirtein vuoden, kuvaa Hämeenlinnan avosairaanhoidon ylilääkäri Tiina Merivuori.

Kohtuullinen kielitaito edellytyksenä

Hyvinkään perusterveydenhuollossa on vaadittu ulkomaalaisilta lääkäreiltä kohtuullista suomen taitoa jo tullessa, sillä työnantajalla ei ole ollut mahdollisuutta järjestää suomen kielen koulutusta.

Uusitalon mukaan joillakin lääkäreillä on ollut alussa vaikeuksia oppia suomea, mutta useimmat ovat pärjänneet kielen kanssa ihan hyvin.

– Olemme kannustaneet lääkäreitä lukemaan suomen kielellä ja keskustelemaan suomeksi. Kielen oppiminen on nopeutunut, jos lääkärillä on suomalainen puoliso.

Ulkomaalaisilta lääkäreiltä on Hyvinkäällä myös edellytetty yleislääketieteen koulutusta, ei jonkin suppean erikoisalan osaamista.

Tiina Merivuori kertoo, että kieliongelmia on ollut silloin tällöin. Tosin esimerkiksi kielitaitoon liittyviä muistutuksia on tullut erittäin harvoin.

Uusitalon mukaan ulkomaalaisista lääkäreistä on paljon hyviä kokemuksia.

– He ovat positiivisia, kohteliaita ja motivoituneita työntekijöitä.