Raahessa opeteltiin puhumaan asioista suoraan

Sanon suoraan, että aikoinaan vastustin aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhdistämistä. Arvelin, ettei sairaala pysty pitämään lääkärikuntaa ja palvelu taantuu. Kävikin päinvastoin! iloitsee Raahen sairaalan johtava lääkäri Virpi Honkala. Reiluun tapaansa hän huomauttaa, ettei takin kääntöä tässä asiassa tarvitse hävetä.

- Kun kahta erilaista organisaatiota ja hallintokulttuuria puristetaan yhteen, on selvää, että ensin on ennakkoluuloja ja yhteentörmäyksiä. Pahinta on, jos niistä ei pystytä puhumaan. Voisi sanoa, että meillä käänteentekeväksi hetkeksi koitui eräs opintomatka muutaman sadan kilometrin päähän. Koko porukka istui pienessä autossa, eikä päässyt karkuun. Siinä sitten istuttiin ja puhuttiin todella suoraan; käytiin lävitse omat ja toisten väärinkäsitykset. Tuota samaa rehellisen puheen mallia on yritetty opetella koko talossa siitä asti, kertoo Honkala avoimesti.

Raahen aluesairaala ja kansanterveystyön kuntayhtymä yhdistettiin samaan organisaatioon jo vuonna 1996. Kuntayhtymään kuuluvat Raahe, Pyhäjoki, Ruukki ja Siikajoki. Alunperin mukana ollut Pattijoki yhdistyi Raaheen tämän vuoden alussa. Väestöpohja on noin 33 000 asukasta.

Virpi Honkala on ollut johtava lääkäri jo vuodesta 1989 saakka. Hän kertoo yhteenliittymistä edesauttaneen auditointi, joka tehtiin sairaalassa juuri ennen yhdistymisselvityksiä.

- Sairaala todettiin erittäin hyvin toimivaksi ja organisaatioltaan vahvaksi. Kun sitten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ryhtyi tekemään säästöjä, ja Raahen hyväksi arvioitu toiminta tuli uhatuksi, oli irtautumispäätös ainut vaihtoehto turvata sairaalan toiminta, Honkala kertoo. Kuntien yksimielisyyden lisäksi myös sairaanhoitopiirin silloinen johtaja oli ratkaisevassa asemassa, jotta irtautuminen saatiin toteutettua hyvässä hengessä.

- Yhteistyö- ja konsultaatiosuhteet yliopistosairaalan klinikoihin ovat toimivat ja joustavat. Me hankimme sieltä tarpeelliset tutkimukset ja hoidot. Tosin meillä olisi tarjolla kapasiteettia eräisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, joihin puolestaan yo-sairaalassa on pitkä jono, miettii Virpi Honkala.

Toiminta tärkeää,ei hallintomalli

- Toiminnan sisältö ja potilaiden palveleminen on tärkeintä, ei hallintomalli, muistuttaa Raahen perusterveydenhuollon johtava lääkäri Antti Hynninen. Virpi Honkalan tavoin hän näkee Raahen mallin etuna saumattoman hoitoketjun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken.

Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä on yhteensä lähes 70 lääkäriä, joista erikoissairaanhoidon virkoja on 31.

- Meillä on oma päivystys, jota hoitavat terveyskeskuslääkärit arkisin ja keikkapäivystäjät viikonloppuisin. Tukena on aina sairaalan lääkäripäivystys. Meillä ei olekaan ollut mitään ongelmia löytää päivystäjiä, koska päivystysrasitus ei muodostu täällä kohtuuttomaksi, Hynninen toteaa.

Vuosien mittaan yhteistyötä sairaalan ja terveyskeskuksen osastoilla on hiottu niissä kohdissa, joissa on ollut tarvetta. Sairaalan lääkärit saavat konsultaatiota mm. terveyskeskuksen geriatrilta ja psykiatrilta. Vastavuoroisesti sairaalan lääkärit kiertävät terveyskeskuksen vuodeosastoilla katsomassa "omia" potilaitaan, jotka on esimerkiksi siirretty sairaalasta toipumaan terveyskeskukseen.

- Hyvä esimerkki avoimen puheen ja yhden organisaation eduista oli taannoinen terveyskeskuksen hammaslääkärien murhe yleisanestesiassa hoitoa vaativien potilaidensa hoitopaikasta. Omasta sairaalasta löytyivät anestesialääkärit ja hoitajat, joten nyt terveyskeskuksen hammashoitola saa anestesian aina tarvitessaan, kertoo Virpi Honkala.

- Yleislääketieteeseen ja työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien jatkokoulutus puolestaan hoituu saumattomasti oman kuntayhtymän sisällä eikä tarvitse pelata määräyskirjoilla. Oulun kanssa olemme saaneet sovituksi myös tarpeelliset erikoistumisjaksot, kertoo Antti Hynninen.

Hynninen korostaa vielä sitä, ettei erikoissairaanhoito näivety liitossa perusterveydenhuollon kanssa. Kyse on enemmänkin koko talon työoloista ja ilmapiiristä.