Lehti 4: Ajan­kohtai­sta 4/2020 vsk 75 s. 166 - 167

Rannekkeen avulla lääkitys kohdilleen

Parkinson-potilaan oireiden vaikeusaste ja vaihtelu voidaan mitata kotioloissa.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1
Mikko Kakela

Potilas saa rannekkeen viikon ajaksi kotiin, jossa se mittaa muun muassa pakkoliikkeitä ja hitautta.

Kuvituskuva 2
Mikko Kakela

Potilas saa rannekkeen viikon ajaksi kotiin, jossa se mittaa muun muassa pakkoliikkeitä ja hitautta.

Kuvituskuva 3
Mikko Kakela

– Ranneke mahdollistaa tavoitteellisen hoidon, sanoo Filip Scheperjans.

Parkinson-lääkkeiden annostelu voi olla haastavaa potilaiden tilanvaihteluiden takia. Tilanvaihteluihin liittyy ali- tai ylilääkitysoireita, joten lääkityksen saaminen kohdalleen voi olla hankalaa.

Tähän saumaan iskee Australiassa, Melbournen yliopistossa kehitetty Parkinson’s KinetiGraph -teknologia, jonka avulla oireiden vaikeusaste ja vaihtelu voidaan mitata viikon ajan potilaan arjessa kotona. Näin lääkäri voi arvioida ja säätää lääkitystä tarkasti verrattuna aikaisempaan.

– Vastaanotolla lääkäri on sen varassa mitä potilas kertoo hänelle ja mitä hän havaitsee. Lyhyen vastaanottokäynnin aikana on vaikeaa selvittää luotettavasti, miten potilaan oireet vaihtelevat päivän mittaan, sanoo neurologian erikoislääkäri, Parkinsonranneke-palvelun perustaja Filip Scheperjans.

Palvelusta kotiin tilattu ranneke mittaa Parkinson-potilaan hitautta, pakkoliikkeitä ja vapinaa viikon ajan. Viikon jälkeen ranneke palautetaan takaisin, minkä jälkeen tulokset analysoidaan ja niistä annetaan neurologin lausunto. Hoitava lääkäri hyödyntää tuloksia määrätessään uudelleen potilaan lääkityksen määrät ja ottoajat.

– Se mahdollistaa tavoitteellisen Parkinsonin-taudin hoidon, ja päästään mutu-tasoa pidemmälle.

Potilaat voidaan luokitella liiallisen hitauden ja pakkoliikkeiden suhteen. Hoitoa voidaan optimoida niin kauan, että potilas saadaan halutulle tavoitealueelle.

– Se ei ole ollut mahdollisista ennen, koska ei ole ollut mitattavaa suuretta, joka kuvaisi pidemmältä ajanjaksolta potilaan oiretasapainoa.

Scheperjans kertoo, että tutkimuksissa ja heidän omassa aineistossaan on todettu, että ensimmäisessä mittauksessa noin 80 prosenttia potilaista on tavoitealueen ulkopuolella.

– Heistä 15 prosenttia ohjautui suoraan laiteavusteisiin hoitomuotoihin, joiden tiedetään parantavan elämänlaatua. Potilaista, joiden tablettilääkitys optimoitiin laitteen avulla, 42 prosenttia saatiin tavoitealueelle. Elämänlaatu, motoriset sekä ei-motoriset oireet ja jopa kognitiiviset toiminnot paranivat.

Resurssit eniten tarvitseville

Lääkäreiltä kerätyn palautteen mukaan Parkinsonranneke muutti lääkärin arvion lääkityksen muutostarpeesta 38 prosentissa tapauksista. Scheperjans pitää lukua vaikuttavana.

Lue myös

– Toki löytyy myös potilaita, joita liitännäissairauksien tai lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi ei saada tavoitealueelle.

Rannekkeen avulla tehty oiremittaus mahdollistaa Scheperjansin mukaan resurssien kohdistamisen niitä eniten tarvitseville. Seurantavälit voidaan suunnitella etämittauksella arvioidun hoitotasapainon perusteella.

– Merkittävälle osalle potilaista Parkinsonranneke ja puhelu voivat olla riittävä seuranta. Toiset taas hyötyisivät tiheämmästä seurannasta, johon voidaan käyttää etäseurannan kautta vapautuneet resurssit.

– Myös kalliit osastoseurantajaksot lääketitrausta varten jäävät historiaan, koska kotioloissa tehty objektiivinen mittaus antaa luotettavampaa tietoa potilaan voinnista.

Parkinson’s KinetiGraph on lääkintälaite, ja Parkinsonranneke-tutkimuksesta voi saada Kela-korvauksen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030