Väitöstutkimuksen mukaan ravinnon sisältämät homemyrkyt ja melamiini kulkeutuvat istukan läpi.

Väitöstutkimuksen mukaan ravinnon sisältämät homemyrkyt ja melamiini kulkeutuvat istukan läpi.

Proviisori Heidi Partasen väitöstutkimuksessa tutkittiin yleisesti luonnossa esiintyviä homeiden tuottamia myrkkyjä, aflatoksiini B1:tä ja okratoksiini A:ta, joita löydetään esimerkiksi viljatuotteista ja pähkinöistä. Lisäksi tutkittiin melamiinia, jota on Kiinassa lisätty maitoon tahallisesti nostamaan proteiinipitoisuuden määrittämisessä käytettyä typpipitoisuutta.

Kaikki tutkittavat aineet kulkeutuivat istukan läpi ainakin jossain määrin, mutta aineiden välillä oli merkittäviä eroja. Aflatoksiini B1 ja melamiini kulkeutuivat istukan läpi melko helposti, mutta okratoksiini A:n kulkeutuminen oli vähäistä. Tutkittujen aineiden kulkeutuminen istukan läpi erosi myös merkittävästi kontrolliaineena käytetyn, passiivisesti istukan läpi kulkeutuvan antipyriinin kulkeutumisesta. Tämä viittaa siihen, kulkeutumiseen vaikuttavat muut mekanismit kuin passiivinen diffuusio. Syöpävaaralliseksi aineeksi luokiteltu aflatoksiini B1 metaboloitui istukassa yhtä myrkylliseksi aflatoksikoliksi, joten istukan aineenvaihdunta ei suojaa sikiötä aflatoksiini B1:n haitoilta.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin ihmisen istukkaperfuusiota, jossa synnytyksestä saadun istukan verenkiertoa pidetään keinotekoisesti yllä fysiologisia olosuhteita jäljitellen. Tällä tutkimusmenetelmällä voidaan selvittää, miten äidin verenkierrossa olevat aineet kulkeutuvat istukan läpi sikiön puolelle. Lisäksi voidaan tutkia muun muassa istukan kykyä vierasaineiden aineenvaihduntaan, joka voi muuttaa aineita vähemmän myrkyllisiksi tai jopa entistä myrkyllisemmiksi. Menetelmän avulla voidaan myös selvittää niitä mekanismeja, joiden avulla aineet kulkeutuvat istukassa. Istukkaperfuusion lisäksi väitöstutkimuksessa käytettiin myös muita ihmisen istukan tutkimusmalleja.

Proviisori Heidi Partasen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 15.6.2012.

Kuva: Panthermedia