1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. ”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”
Ajan­kohtai­sta 18/2021 vsk 76 s. 1126 - 1128

”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Lääkärilehden kummiopiskelija Ronja Vaarama ja opetuksen varadekaani Eriika Savontaus Turun yliopistosta keskustelevat korona-ajan vaikutuksista ­opiskeluun.

”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua” Kuva 1 / 4 Kuva: Minna Pihlava
       

Toista vuotta Turun yliopiston lääketieteellisessä opiskelevan Ronja Vaaraman tie vie kevätlukukaudella kampukselle neljä kertaa.

Yksi Vaaraman kampuskäynneistä osui haastattelupäivän aamuun, kun hänen ryhmänsä kokoontui tekemään terveydenedistämisprojektia.

Ei puolentoista tunnin luento ole aina peda­gogisesti paras opetusmuoto.

Eriika Savontaus

– Osan mielestä sen olisi pystynyt hoitamaan etänä, mutta omasta mielestä oli ihanaa päästä Medisiinalle. Se piristi arkea tosi paljon, hän sanoo.

Myös opetuksen toinen varadekaani, farmakologian apulaisprofessori Eriika Savontaus arvioi käyvänsä kampuksella noin neljä kertaa kevään aikana.

Viime keväänä Savontaus ehti pitää kakkosvuosikurssille yhden luennon, kun yliopiston ovet suljettiin ja opiskelu siirtyi yhdessä yössä verkkoon.

Aluksi puhuminen näkymättömälle virtuaaliyleisölle oli rankkaa.

– Mutta opin, että ei ole kyse minun kokemuksestani. En opeta itseäni varten ja omien kokemusten takia. Ainoa pointti on, että opiskelijat saavat siitä jotain, mikä auttaa heitä oppimaan, hän sanoo.

Valinnaiskurssi peruuntui

Ronja Vaaramalta ovat kokonaan peruuntuneet vain terveyskeskuksen juonnekäynnit, joilla olisi seurattu vastaanottoa paikan päällä. Tämä korvattiin viime keväänä Kandit-ohjelman katsomisella.

Hätäpotilasharjoitustyö siirtyi viime keväältä täksi kevääksi.

Reproduktiobiologian valinnaiskurssi peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta näin olisi voinut käydä ilman koronaakin.

Molekyylilääketieteen tutkijalinjan opintoihin kuulunut laboratoriokurssi proteiineista suoritettiin etäopetuksena, mikä oli Vaaramalle pettymys. Osa laboratoriokursseista pystyttiin kuitenkin syksyllä järjestämään läsnäopetuksena.

Kaiken kaikkiaan Vaaraman opiskelurytmiä on auttanut päätös katsoa luennot, tallenteetkin, lukujärjestyksen mukaan. Suorituksia ei ole jäänyt rästiin. Syksyllä hän suoritti kursseja 1,5-kertaisen määrän normaaliin verrattuna, 44 opintopistettä.

Kysymykset näkyvät kaikille

Etäopetus on tuonut uusia opetuksen tapoja.

Patologian kurssin histopatologian etäopetus toi katsottavaksi näytevideot, joita saattoi katsoa uudestaan ja uudestaan. Kun videoihin sai tutustua etukäteen, luennolta sai enemmän irti.

Patologian kurssin obduktiot saatiin järjestettyä niin, että opiskelijat olivat läsnä. Aiempina vuosina on ollut mahdollisuus osallistua ylimääräisiin obduktioihin, mutta tänä vuonna tätä mahdollisuutta ei ollut.

Lisäksi etäluentojen yhteydessä esitetyt kysymykset ja vastaukset tulevat saman tien koko kurssin tietoon, mitä ei välttämättä tapahdu luentotauoilla kasvotusten esitettyjen kysymysten kanssa.

Vaaraman tuntuma on, että prekliinisen vaiheen opiskelijat eivät ole loppujen lopuksi kokeneet suurta menetystä opintojen sisällön kannalta koronan vuoksi.

– Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua, se oli pääprioriteetti.

Opiskelijaelämään kuuluvia tapahtumia ja sosiaalista kanssakäymistä ei korona-aikana ole juuri ollut, mikä on Vaaraman mielestä kuitenkin iso menetys.

Tieto kumuloituu

Eriika Savontaus pitää mahdollisena, että kädentaitojen ja potilaskohtaamisten harjoittelu on jäänyt korona-ajan klinikkajaksoilla vähemmälle kuin tavallisesti.

Potilaat ovat peruneet vastaanottoja tavallista enemmän, ja osastoja suljettiin varsinkin viime keväänä. Joitakin klinikkajaksoja on jouduttu perumaan lyhyellä varoitusajalla koronatilanteeseen liittyvien syiden vuoksi.

Kliinistä opetusta korvaamaan on järjestetty esimerkiksi uudenlaisia potilastapausseminaareja, joista on tullut hyvää palautetta. Potilaskiertoihin verrattuna tilanne on rauhallinen, ja opetusmateriaali tukee oppimista.

Myös tenttisuorituksissa näkyy jonkin verran oppimisen haasteita.

Lue myös

Savontaus muistuttaa, että lääkäriopinnoissa tieto kumuloituu. Asioita harjoitellaan seuraavilla kursseilla ja taas seuraavilla. Omalta alaltaan hän mainitsee esimerkkinä, etteivät kaikki lääkeasiat ole heti hallussa farmakologian kurssien jälkeen.

Hän ei ole huolissaan kokonaisten kurssien osaamisvajeesta, mutta yksittäisten ihmisten kohdalla voi olla ongelmia. Näin on tavallisina vuosinakin.

– Mutta on hyvä kysymys, miten voidaan varautua siihen, että esimerkiksi kliiniseen vaiheeseen tulijoilla on perustiedoissa ehkä puutteita.

Ronja Vaarama pohtii, että koronatilanteen aiheuttama rutiinien puute voi olla joskus viimeinen pisara, joka sorruttaa hyvinvoinnin. Hän on nähnyt sosiaalisessa mediassa turhautumisen ja jaksamattomuuden ilmapiiriä. Tosin nimettömissä keskusteluissa ei tule esiin, kuinka laajasta asiasta on kyse.

Tallenteet tuovat joustoa

Ronja Vaarama ja Eriika Savontaus arvioivat, että etäjaksosta otetaan oppia pandemian jälkeiseen aikaan.

Vaarama toivoo, että luennot ovat saatavissa tallenteina vastedeskin. Se tuo joustavuutta esimerkiksi töissä käyville opiskelijoille.

Savontaus arvioi, että opetusmenetelmien kirjo laajenee. Digimateriaalien käyttö yleistyy.

– Ei puolentoista tunnin luento ole aina pedagogisesti paras opetusmuoto.

Digiopetusta on kehitetty myös viiden lääkäreitä kouluttavan tiedekunnan yhteisessä Medici-hankkeessa, joka alkoi ennen pandemiaa.

– Korona buustasi etäopetusta paljon. Harvalla meistä oli siitä kokemusta. Kynnys käyttää digipedagogiikkaa on laskenut huomattavasti, Savontaus sanoo.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.