E-reseptistä tuli lääkärien suussa nopeasti sähköresepti, ja uudesta työkalusta on monella paljon sanottavaa. Terveyskeskuslääkäri Satu Hellmanille e-resepti on kelpo työkalu, mutta terveyskeskuslääkäri Mikko Nenosen mielestä järjestelmä vastaa väärään kysymykseen.

Satu Hellmanille sähköinen resepti on tuttu juttu, sillä hän on käyttänyt ohjelmaa päivittäin yli vuoden ajan. Lääkemääräysten kirjoittaminen ja uusiminen sujuvat Hellmanilta tietokoneella yhtä nopeasti kuin paperilomakkeella. Tai nopeamminkin, jos tarkkoja ollaan.

- Apteekkien kanssa asiointi on sähköisesti huomattavasti ripeämpää ja vaivattomampaa kuin puhelimitse. Vastaanotolla kahden reseptinkirjoitusmallin välillä ei ole eroa, Turun Keskusta 1 -terveysasemalla vastaavana lääkärinä työskentelevä Hellman kertoo.

E-resepti on Hellmanin mukaan yksinkertainen menetelmä, josta ei ole negatiivista sanottavaa. Jos ongelmia ilmenee, ne ovat liki poikkeuksetta potilastietojärjestelmän aiheuttamia.

Hellmanin terveysasemalla potilastietojärjestelmänä on Logican toimittama Pegasos.

Yksi välilehti lisää

Käytännössä e-resepti toi Pegasoksen näkymään yhden välilehden lisää. Siinä naputellaan määrättävään lääkkeeseen liittyvät tiedot, jotka sähköisen allekirjoituksen jälkeen välittyvät reseptikeskukseen.

Tarkastellakseen muiden lääkärien potilaalleen kirjoittamia reseptejä reseptikeskuksessa lääkäri tarvitsee potilaan suullisen luvan. Reseptin uusimispyyntö voidaan ohjata lääkkeen määränneelle lääkärille tai jollekin muulle terveysaseman lääkäreistä, ja farmaseutti tai terveysaseman hoitaja voi kysyä luvan valmiiksi.

- Välillä potilaat tuovat reseptejä uusittavaksi, koska eivät ole varmoja, onko lääkkeitä apteekissa vai ei. Reseptikeskuksesta näkee onneksi ajantasaisen tilanteen.

Reseptikeskuksen tiedoista ei voi kuitenkaan tehdä mitään päätelmiä potilaan kokonaislääkityksestä tai lääkkeiden todellisesta käytöstä, Hellman muistuttaa.

- Pelkään, että tämä tulee olemaan ongelma silloinkin, kun järjestelmät ovat laajemmin käytössä. Kun potilaalla on monta sairautta, niitä hoidetaan monessa paikassa, joissa tehdään muutoksia lääkityksiin. Luulen, että on toiveajattelua saada kaikki tiedot luotettavasti ajantasaisiksi.

Apteekit ensin, kiitos

Hellmanin kirjoittamista lääkemääräyksistä vasta noin viidennes on sähköistä muotoa. Syy on juuri terveydenhuollon monimuotoisuudessa.

- Turussa erikoissairaanhoito on vasta liittymässä e-reseptijärjestelmään, joten jos tiedän asiakkaan käyvän usein poliklinikalla vaivansa takia, kirjoitan paperireseptin. Samoin teen yksityispuolella usein asioivien kanssa. On hankalaa potilaalle, jos osa lääkemääräyksistä on sähköisiä ja osa paperisia, Hellman puntaroi.

Yhdessä e-reseptin kanssa Turussa lanseerattiin myös muita sähköisiä palveluita, kuten suojattu sähköpostiyhteys potilaan ja lääkärin välille. Hellman kertoo, ettei ole niitä juuri käyttänyt, sillä potilaiden innostus on ollut vaimeaa.

Yhden vinkin hän tuleville e-reseptikaupungeille antaa.

- Jos kaikki apteekit saavat järjestelmänsä kuntoon ennen terveysasemia, vältytään tilanteelta, jossa potilaalta on kysyttävä apteekin nimi ennen kuin voi päättää, kirjoitetaanko lääkemääräys paperisena vai sähköisenä. Itse en halunnut suosia joitain apteekkeja e-reseptin siivellä.

Järjestelmä ei vastaa lääkärin tarpeeseen

Terveyskeskuslääkäri Mikko Nenonen on kirjoittanut sähköisiä reseptejä kesästä 2011. Häneltä ei heru potilastietojärjestelmän ja e-reseptin liitolle juurikaan kiitosta. Nenosen mielestä e-reseptijärjestelmä on suunniteltu vastaamaan lääkärin kannalta väärään kysymykseen:

- Siihen, mitkä ovat ne Kela-korvatut lääkkeet, jotka apteekista on toimitettu potilaalle. Lääkäriä sen sijaan kiinnostaa, mitä lääkkeitä potilas syö ja miten niiden annostelu on kehittynyt, Nenonen vertaa.

Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana viime vuoteen asti toiminut Nenonen tarkastelee e-reseptijärjestelmää laajempana kokonaisuutena. Hän näkee käyttämässään Efficassa ongelmana esimerkiksi potilaan lääkityslistan ylläpitämisen, josta on tullut aiempaa vaikeampaa.

- Listalta on esimerkiksi vaikea poistaa lääkettä, joka on kokonaan toimitettu sähköreseptillä.

Vaaratilanneilmoituksia on kertynyt

Nenosen mielestä ohjelmointityö on monin paikoin surkeaa ja hiirenklikkailuja kertyy järjettömästi.

- Pahimmilta virheiltä pelastaa Duodecimin kehittämä Päätöksenteko-ohjelma, joka on integroitu Efficaan. Joudun kuitenkin raportoimaan pääkäyttäjälle useita kertoja päivässä erilaisista potilasjärjestelmään liittyvistä epäkohdista. Valviralle olen ilmoittanut jo viidestä vaaratilanteesta.

Hartolassa 3 400 potilaasta vastaava Nenonen kertoo uusivansa satakin reseptiä päivässä. Silloin nopeus on valttia, mutta nykysysteemillä aikaa menee tarkalleen 25 % enemmän kuin paperireseptillä.

- Joka uusittavan e-reseptin kohdalla joudun muun muassa syöttämään allekirjoituskoodin uudelleen, muuten riittää hyväksyminen potilaskohtaisesti. Tämäkö on lopputulos järjestelmässä, joka on maksanut kolmen Guggenheimin verran, Nenonen ihmettelee.

Hänen mukaansa nykyisestä e-reseptijärjestelmästä ei saa millään hiotuksi helmeä. Ratkaisuksi Nenonen näkee järjestelmäkilpailutuksen laajentamisen ulkomaisiin yrityksiin.

Suuren rytinän vuosi

E-reseptiä käyttää nyt 22 terveyskeskusta tai kuntayhtymää. Lääkärien mielipiteitä kertyy pian enemmän, sillä käyttäjien määrä lisääntyy tämän vuoden aikana nopeasti. Pääkaupunkiseudulla Vantaan terveysasemat aloittavat maaliskuussa noin kuukauden kestävällä testivaiheella, Helsingin terveysasemat juhannuksen jälkeen. Espoo liittyy joukkoon syyskuussa.

HUS-alueen pienemmissä kaupungeissa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä, e-reseptejä alettiin määrätä tammi-helmikuun vaihteessa. HYKS:ssä taival alkaa Kolmiosairaalassa vappuaattona.

Kaikki Vantaan apteekit ovat valmiina e-reseptiin, Helsingin apteekeista kolmasosa eli noin 20 apteekkia hioo vielä järjestelmiään. THL:n mukaan kaikille apteekeille annettu takaraja 1. huhtikuuta tullee pitämään.

Lue myös s. 520-1.

Uusitaan vai uudistetaan

Paperiresepti uusitaan, e-resepti uudistetaan, suosittelee Kela.

Kelan koordinoiman Kanta.fi-sivuston mukaan on suositeltavaa, että terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät käsitettä "uudistaa" puhuessaan keskenään e-reseptin uusimisesta, koska sen uudistamismääräykset poikkeavat paperireseptin uusimismääräyksistä.

Käsitettä "uusiminen" kannattaa käyttää kuitenkin puhuttaessa reseptiasioista potilaille, Kela ohjeistaa.

Lisäksi toivotaan, että ennen e-reseptikoulutukseen osallistumista lääkärit katsovat 10 minuuttia kestävän esittelyvideon kanta.fi-sivustolta. Siinä valotetaan lääkemääräyksen elämää eri kulmista.

Kuopio testasi tietoarkistoa ensimmäisenä

Potilastietojärjestelmän käytettävyydessä on vielä paljon parantamista. Tämä kävi ilmi Kuopiossa, jossa kuusi terveydenhuollon yksikköä testasi sähköisen potilastiedon arkiston käyttäytymistä Pegasos-maailmassa.

Kolmen kuukauden aikana lääkärit ja hoitajat tallettivat tänä aikana hoidettujen potilaiden potilaskertomustekstit ja diagnoosit arkistoon, samoin kuin hoitotyön yhteenvedon, laboratoriotutkimukset, radiologin pyynnöt ja lausunnot.

- Tekniikka sinänsä toimii kohtuullisen hyvin, mutta käyttäjät toivovat järjestelmästä joustavampaa. Potilaalle tehdyistä tutkimuksista, kokonaislääkityksestä, aikaisemmista diagnooseista ja riskitekijöistä tulisi kiireisessä tilanteessa saada omalla näytöllä heti selkeä käsitys, hankejohtaja, LL Pauli Kuosmanen Kuopiosta kertoo.

Järjestelmä muuttaa lääkärin työtapaa

Kuosmasen mukaan potilastiedon arkisto tuo kliinikoille mukanaan tarpeen muuttaa myös ajattelutapaansa. Tietoja on muistettava käydä hakemassa, ettei potilaasta teetetä tuplatutkimuksia. Lisäksi tieto kirjataan kurinalaisemmin kuin ennen.

- Rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että diagnoosi kirjataan poimimalla se taustarekisteristä. Sitä ei sanella tai kirjoiteta vapaaseen tekstiin. Vapaan tekstin kentässäkin käytetään valmiita otsikoita jäsentämään tietoa.

Kuosmasen arvion mukaan sähköinen arkisto on tehokkaassa hyötykäytössä tämän vuosikymmenen lopulla. Hän painottaa, että pitkästä matkasta on otettu jo ratkaiseva askel: sähköinen arkisto on nyt syntynyt.

Kuopio päättää e-arkistohankkeensa jatkosta ja mahdollisesta laajentamisesta helmikuun puolivälissä. Seuraavaksi järjestelmään tutustuu Efficaa käyttävä Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Tavoitteena on testata Kuopion ja Savonlinnan järjestelmien yhteistoimintaa ensi syksynä.

Takarajaan on reilu vuosi

Julkisen terveydenhuollon on liityttävä e-reseptijärjestelmään 1.4.2013 mennessä. Yksityissektorille on annettu siihen vuosi lisäaikaa. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien lääkäreiden liittyminen on vapaaehtoista.

Sähköinen potilas!=tietoarkisto on otettava julkissektorilla käyttöön 1.9.2014 mennessä. Niiden yksityisten yritysten, jotka aikovat säilyttää potilasasiakirjoja sähköisesti, on liityttävä samaan aikaan.