1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. ”Yksi tähti oli ansaittu”
Ajan­kohtai­sta 49/2020 vsk 75 s. 2654 - 2658

”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

”Yksi tähti oli ansaittu” Kuva 1 / 4 Kuva: Tommi Anttonen
       

Jyväskylän terveyskeskus sai vain yhden tähden erikoistuvien lääkärien Koulutuspaikkakyselyssä kaksi vuotta sitten.

– Koulutuksen laatu vaihteli terveysasemittain. Ensisijainen tavoite oli harmonisoida koulutus samantasoiseksi kaikilla terveysasemilla, kertoo Jyväskylän koulutusvastuulääkäri Arja Sipinen.

Nyt Jyväskylässä odotetaan kiinnostuneina uusia tuloksia, jotka julkaistaan tammikuussa.

NLY:n ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakysely on tuonut esiin epäkohtia ja saanut aikaan muutoksia työpaikoilla.

Niistä kertovat nyt erikoistuvien koulutuksesta vastaavat lääkärit Jyväskylästä, Vantaalta, HUS:sta ja TAYS:sta.

Miten kuvaat toimipaikkasi menestystä Koulutuspaikkakyselyssä?

Vantaan koulutusylilääkäri TAINA SEPPÄNEN:

– Menestys on ollut vaihtelevaa. Ensimmäisessä kyselyssä 2017 Vantaan terveyskeskus sai viisi tähteä, mutta viime vuonna sijoitus laski ja terveysasemien välillä oli hajontaa.

Vantaa oli viime vuonna ison haasteen edessä, sillä Apotti otettiin käyttöön toukokuussa. Se oli aluksi raakile, joka vaati kehittämistä. Meillä oli lomakieltoa ja koulutuksia jäissä, kun piti keskittyä Apottiin. Tämä vaikutti työviihtyvyyteen koko Vantaalla.

Jyväskylän koulutusvastuulääkäri ARJA SIPINEN:

– Jyväskylä ei loistanut tähdissä vuoden 2018 lopun kyselyssä, jossa Jyväskylä sai vain yhden tähden.

Mielestäni tuo yksi tähti oli silloin täysin "ansaittu". Koulutuksen laatu vaihteli terveysasemittain ja oli kiinni siitä, miten terveysasemalla oli koulutukseen vihkiytyneitä lääkäreitä.

Viime vuoden kyselyssä sijoituksemme nousi ja saimme jo kolme tähteä.

Erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori, JOHANNA RELLMAN, TAYS ja Tampereen yliopisto:

– Ensimmäisessä kyselyssä TAYS sai kaksi tähteä, viime vuonna kolme. Se on positiivista, kun olemme tehneet paljon parantamistoimia.

Tulosten mukaan koulutuksen suunnitelmallisuutta, säännöllistä osaamisen arviointia ja palautteen antamista pitää parantaa. Lisäksi erikoislääkäreillä ei ole erikoistuvien mielestä riittävästi aikaa kouluttamiseen.

Yliopistosairaalat ovat pärjänneet näissä kyselyissä heikommin kuin keskussairaalat ja terveyskeskukset.

Isossa sairaalassa on hyvää koulutusta antavia yksiköitä ja sellaisia, joissa on paljon parannettavaa. Kun nämä niputetaan kyselyssä yhteen, isojen sairaaloiden on mahdotonta päästä viiden tähden yksiköiksi. NLY on pyrkinyt korjaamaan tätä ongelmaa sillä, että tuloksia on nostettu esiin myös yksiköittäin.

HUS:n tutkimusjohtaja ANNE PITKÄRANTA:

– Emme ole sijoittuneet yhtä hyvin kuin pienemmät sairaalat. HUS on iso organisaatio, ja potilaita on paljon. Työkuorma ja työn hektisyys rasittavat nuorta lääkäriä, mikä vaikuttaa tuloksiin.

HUS:n oman, opetuksen laadusta palautetta keräävän CLES-kyselyn ja työolobarometrimme tulokset ovat samansuuntaisia NLY:n kyselyn kanssa. Yliopistosairaalan kiireinen maailma, johon nuori ihminen heitetään, on haastava paikka. Työtä on paljon. Siksi pienemmissä sairaaloissa, joissa tahti ei niin kova kuin meillä, tilanne on toisenlainen.

Mikä on Koulutuspaikkakyselyn merkitys?

TAINA SEPPÄNEN, Vantaa:

– Suhtaudun kyselyyn myönteisesti. Se on yksi tapa saada palautetta siitä, miten onnistumme kohtaamaan nuorten lääkärien tarpeita.

Kyselyllä on merkitystä. Kun on menestytty, on iloittu korkeinta johtoa myöten. Jos ei ole menestytty, yksikössä on ruvettu miettimään, miksei ole onnistuttu ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tavoite on, että nuoret lääkärit viihtyisivät.

ARJA SIPINEN, Jyväskylä:

– Kyselyllä on merkitystä, mutta sillä on myös puutteensa. Jos vastaajamäärä jää yksikössä pieneksi, kyselyyn ei voi luottaa täysin. Yleensä kyselyihin vastaavat herkimmin ne kaikkein tyytymättömimmät. Kritiikki on myös tervetullutta. Sen avulla pystytään puuttumaan epäkohtiin.

Kysely auttaa nuorta lääkäriä vertaamaan koulutuspaikkoja, ja varmasti toimipaikat seuraavat vuosittain omaa sijoitustaan.

JOHANNA RELLMAN, TAYS ja Tampereen yliopisto:

– Kyselyn suurin arvo on se, että se on nostanut esiin koulutuksen kehittämisen tärkeyden. Hyvin pärjänneet yksiköt ilmoittavat jopa rekrytointi-ilmoituksessa, että ollaan viiden tähden koulutuspaikka. Positiivista on, että laadukas koulutus on otettu rekrytointivaltiksi.

Viime vuosina on tehty monenlaisia kyselyjä aiheesta. TAYS toteutti oman kyselyn vuosi sitten, ja siihen vastasi 170 meidän 300 erikoistuvasta. Paikallisella kyselyllä vastausprosentti saadaan paremmaksi kuin valtakunnallisella. Tulokset näissä ovat samansuuntaisia.

NLY:n kysely on yhtenä lisänä ollut vaikuttamassa erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen. Mitä enemmän saadaan vastaajia, sen luotettavampi tulos on.

Mitä olette tehneet erikoistuvien olojen parantamiseksi?

TAINA SEPPÄNEN, Vantaa:

– Yksiköissä on tehty monia muutoksia tämän vuoden aikana.

On ymmärretty, että ohjaajan päivittäinen läsnäolo ja käytettävyys ovat tärkeitä. Kun varsinainen ohjaaja on poissa, joku toinen ottaa tämän kännykän. Erikoistuva voi aina soittaa samaan numeroon.

Ohjaaminen ei enää ole vain yhden ihmisen harteilla. Jos joku on lomalla, joku muu pitää tutortunnin, eikä se jää välistä.

Vantaalla on ollut liian vähän yleislääketieteeseen erikoistuvien kouluttajia. Nyt yleislääketieteeseen erikoistuvat eri asemilta on koottu ryhmäksi, joka saa yhdessä koulutusta.

ARJA SIPINEN, Jyväskylä:

– Kun aloitin työssäni maaliskuussa 2019, ensisijainen tavoite oli harmonisoida koulutus samantasoiseksi kaikilla asemilla.

Kehittäminen lähti ihan perusteista. Jokaisella nuorella pitää olla ensimmäisestä päivästä lähtien nimetty ohjaaja. Huolehdimme siitä, että ohjaustunnit toteutuvat viikoittain ja asemilla pitää olla toimipaikkakoulutusta.

Suunnittelin nuorille lääkäreille kerran kuussa pidettävät perehdytys- ja ohjaustunnit, joissa esitellään eri ammattiryhmien työskentelyä ja moniammatillisia yhteistyökuvioita.

Pidän kaikille taloon tuleville aloituskeskustelun, joka painottuu perehdytyksen lisäksi koulutukseen. Alussa määritellään jaksolle tavoite, jonka toteutumista arvioidaan lopetuskeskustelussa.

ANNE PITKÄRANTA, HUS:

– Meillä on ollut pari vuotta aktiivista toimintaa erikoistumiskoulutuksen laadun parantamiseksi ja erikoistuvien jaksamisen tukemiseksi.

Erikoistuvilta kerätään palautetta opetuksesta CLES-järjestelmämme kautta. Siinä on samantyyppisiä kysymyksiä kuin NLY:n kyselyssä.

Kierrän nyt kolmatta kertaa toimialojen johtoryhmät läpi. Käymme keskustelua erikoistuvilta tulleesta palautteesta ja siitä, mitä on tehty ja aiotaan tehdä. Tähän on otettu erikoistuvat mukaan, ja toimialajohto on sitoutunut uudistukseen.

Esimerkiksi naistentaudeilla, joka oli pari vuotta sitten ongelmallinen, asiat ovat korjautuneet. Muutosta tuettiin. Sinne on palkattu yksi erikoislääkäri hoitamaan erikoistuvien asioita.

Nyt sisätautien klinikka, jossa näyttää olevan ongelmia, on lähdössä pilottiin ulkopuolisen avun turvin. Ongelmiin mietitään ratkaisuja yhdessä.

Erikoistuvien vanhimmat on koottu verkostoksi, joka toimii linkkinä erikoistuvien ja johdon välillä. Vuosi sitten palkkasimme kehittämispäällikön parantamaan erikoistuvien asioita. Meillä on myös alkanut mentorointiohjelma, ja erikoistuvien kouluttajien työpaja on tulossa.

Kouluttajalääkärimalliin HUS lähtee nyt vihdoin vuoden alusta. Lisäksi yhteistyötä yliopiston kanssa on tiivistetty.

Millaista menestystä odotatte tämän vuoden kyselyssä?

TAINA SEPPÄNEN, Vantaa:

– Toivon, että tulos paranee ja että viime vuoden sijoitus olisi ollut vain Apotti-hässäkkää.

Tietysti korona vaikuttaa tänä vuonna joka paikassa. Keväällä koulutukset lopetettiin ja kaikki hoidettiin etänä. Vasta alkushokista selviämisen jälkeen elämä on alkanut palata ennallaan.

Aiemmin meillä työskenneltiin työajattomassa mallissa, mikä oli nuorille lääkäreille raskasta. Huhtikuussa tuli uusi työaikalaki, ja siitä alkaen on oltu työajallisessa mallissa. Jos ylitöitä kertyy, se korvataan. Toivon, että tälläkin on ollut merkitystä.

ARJA SIPINEN, Jyväskylä:

Lue myös

– Toivon, että sijoituksemme paranisi. Se antaisi pontta tehdylle työlle.

Toisaalta ymmärrän kyselyiden haasteellisuuden. Tuloksiin voivat vaikuttaa muutkin kuin koulutukselliset asiat. Jos työoloissa on haasteellisuutta, epävarmuutta ja jatkuvaa muutosaaltoa, vaikuttaa se kokonaisuuteen. Jyväskylässä on juuri valmistunut uusi sairaala, jonka katon alle fuusioituu vuoden vaiheessa kaksi terveysasemaa. Samalla muuttuu työn tekemisen malli.

Myös korona on muuttanut työtä. Koulutukset lopahtivat keväällä täysin. Nyt ne ovat etäkoulutuksia. Koska lähikoulutuksia ei ole, nuorten verkostoituminen ja sitä kautta vertaistuen saanti on haasteellista.

JOHANNA RELLMAN, TAYS ja Tampereen yliopisto:

– Toivoisin, että sijoittuisimme yhtä hyvin kuin vuosi sitten. Tähdet eivät kuitenkaan ole se tärkein asia, vaan avoimissa kysymyksissä esiin nouseva sisältö kiinnostaa enemmän.

ANNE PITKÄRANTA, HUS:

– Vuosi sitten olin optimistinen ja ajattelin, että kun panostamme asiaan, sijoituksemme paranee. Niin ei käynyt. On pitkä prosessi viedä muutokset läpi. En odota kehittämisen välttämättä näkyvän tähdissä.

CLES-tuloksemme ovat kuitenkin hiljalleen hilautumassa ylöspäin.

Tänä vuonna erikoistuvien tilanteeseen vaikuttavat myös työaikalaki, korona ja Apotin käyttöönotto. Kuormittavuus kasvaa, kun tapahtuu paljon.

Myös HUS:ssa kaikki haluavat tehdä parhaansa, jotta tulevaisuudessakin on erikoistuvia.

Nyt tarvittaisiin konkreettisia kehittämisideoita, jotka parantaisivat erikoistuvan tilannetta.

Erikoistuvat uupuvat

Koulutuspaikkakysely on paljastanut epäkohtia erikoistuvien lääkärien koulutuksessa ja työoloissa.

Kysely on tuonut esiin puutteellisen palautteenantokulttuurin. Koulutus ei myöskään ole riittävän suunnitelmallista.

– Lisäksi työn kuormitus haastaa erikoistuvien oppimista. Jopa kolmannes kokee viikoittain uupumusta työssään. Meillä on aito huoli siitä, kuinka nuoret lääkärit jaksavat, sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Kaartinen.

Kyselyn yhtenä tavoitteena on kehittää erikoislääkärikoulutusta.

Työpaikat ottavat kyselyn Kaartisen mukaan tosissaan, kun vastaajamäärä on kasvanut. Vastauksia julkaistaan vain paikoista, joista on tullut vähintään viisi vastausta.

Palautteista otetaan opiksi. Moni on tilannut raportin omista tuloksista, ja niistä on käyty keskustelua.

– Terveyskeskuksissa on pyritty kiinnittämään huomioita koulutusten määriin ja työnohjaukseen.

Kaartinen kannustaa ottamaan erikoistuvat lääkärit mukaan kehitystyöhön.

– Kaikki palkitut viiden tähden paikat korostavat sitä, että hyvä tulos on tehty yhteistyöllä.

Tämän vuoden kysely lähetettiin erikoistuville sähköpostitse lokakuussa. Tulokset julkaistaan virtuaalisilla Lääkäripäivillä tammikuussa.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.