1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti
Ajan­kohtai­sta 17/2019 vsk 74 s. 1020 - 1021

Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti

Robotiikkaa ei hyödynnetä tarpeeksi terveydenhuollossa, Cristina Andersson sanoo.

Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti Kuva 1 / 1

Robotiikkaa ja automatiikan sovelluksia on otettu käyttöön yhä useammassa terveyskeskuksessa ja sairaalassa viime vuosina. Ohjelmistorobotit lajittelevat radiologian lausuntoja, potilaat oppivat kävelemään uudestaan robotin avustamina ja robotit auttavat kirurgeja muun muassa neurokirurgiassa ja laskeumaleikkauksissa.

Suomi kuitenkin laahaa robotiikan kehittämisessä ja käyttöönotossa perässä, arvioi robotiikka-asiantuntija Cristina Andersson. Hänen mukaansa robotteja voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa nykyistä enemmän. Euroopan kärkimaa on Tanska, jossa ollaan huimasti Suomea edellä.

”Aina nyökytellään ­päitä, mutta käytännön toimenpiteet jäävät vähäisiksi.”

– Olen puhunut politiikkojen, virkamiesten ja terveysalan johtajien kanssa. Aina nyökytellään päitä, mutta käytännön toimenpiteet jäävät vähäisiksi, vaikka robotiikan hyödyistä on tutkittua näyttöä.

Robotiikan muut kärkimaat sijoittuvat Euroopan ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin. Erityisesti Yhdysvalloissa ollaan uranuurtajia kliinisessä työssä käytettävässä robotiikassa.

Andersson on puhunut robotiikan puolesta pitkään. Hän oli mukana kirjoittamassa muutama vuosi sitten EVA:n raporttia, jossa arvioitiin, että robotteja hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin viidennes sairaaloissa ja hoivakodeissa työskentelevien hoitajien töistä.

Lisäksi hän on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka – ohjelmassa (Hyteairo), jonka tavoitteena on robottien ja tekoälyjen kestävä käyttöönotto ja käyttö terveydenhoidossa.

Missä lääkärit?

Ohjelman suunnitteluun on osallistunut paljon terveydenhuollon ammattilaisia, mutta vain vähän lääkäreitä. Andersson kaipaa lääkäreiltä aktiivisempaa roolia.

Lue myös

– Haluaisin lääkäreiden lähtevän aktiivisemmin mukaan suunnittelutyöhön. He päättävät usein hankinnoista, joten heidän on hyvä ymmärtää robotiikan mahdollisuudet.

Andersson näkee robotiikan hyödyttävän myös lääkäriä. Hän nostaa esille kotihoidon, jossa lääkäri voisi olla yhteydessä potilaaseen robotin välityksellä. Robotin välityksellä voitaisiin tehdä ehkä jopa pieniä toimenpiteitä.

– Näin saataisiin esimerkiksi hoidettua syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joiden on vaikea lähteä kotoa liikkeelle.

Robotit eivät tule korvaamaan lääkäreitä, vaan tulevat ammattilaisen avuksi.

– Mitään apuvälineitä ei saisi jättää käyttämättä. Esimerkiksi nanokokoiset robotit joko injektoituna tai nieltynä voivat tulevaisuudessa auttaa ehkä paikallistamaan syöpäkasvaimen tai jopa suorittaa toimenpiteitä.

Ihmisen kohtaamiseen, diagnoosin laatimiseen ja avun antamiseen robotti ei yksinään pysty.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.