Toisen luunmurtuman vaarassa olevia potilaita etsitään Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa aiempaa järjestelmällisemmin. Taustalla on Rohto-keskuksen koordinoima hanke.

- Matalaenergisten murtumien ehkäiseminen on konkreettinen toimi, jonka voimme terveydenhuollossa tehdä, sanoo Rohto-keskuksen aluevastaava, yhteistyöylilääkäri

Leila Seuna

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kehittämiskeskuksesta.

Rohto-pajoissa tehtävän työn avulla matalaenergisen murtuman saaneiden potilaiden hoitoon kehitetään systemaattinen talon tapa. Siihen sisältyy kaatumiselle altistavan lääkityksen tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen sekä muidenkin kaatumiselle altistavien riskien tunnistaminen.

Kohderyhmä on rajattava oikein

Seuna ja hänen lappeenrantalainen kollegansa yhteistyöylilääkäri

Johanna Tulonen-Tapio

ovat havainneet, että toistaiseksi matalaenergisten murtumien ennaltaehkäisy kohdentuu tehottomasti, toisinaan jopa väärin.

- Jos tutkimme ja hoidamme vain osteoporoosipotilaita, tähtäin kohdistuu liian laveaan joukkoon. Eniten hyötyvät voivat jäädä hoidotta tai liian vähälle hoidolle, Tulonen-Tapio sanoo.

Hän havainnollistaa asian esimerkin kautta. Luuston kunto kiinnostaa kovasti suurta potilasjoukkoa. Heidän ensimmäisten murtumiensa ehkäiseminen, primaaripreventio, ei kuitenkaan ole läheskään yhtä vaikuttavaa kuin matalaenergisen murtuman saaneiden potilaiden tunnistaminen ja uuden murtuman ehkäisy heillä, vaikka potilaita olisi vain murto-osa.

Seuna on yleislääkäri ja hän kertoo hankkeen havahduttaneen.

- Olen oppinut paljon asioita, jotka olisi pitänyt ymmärtää aikaisemmin. Esimerkiksi kalsiumin ja D-vitamiinin saanti pitäisi tarkistaa ja antaa niitä useimmille matalaenergisen murtuman saaneille potilaille, Seuna pohtii.

- Riskimurtuman tunnistaminen ja murtumariskien hyväksyminen todellisiksi riskeiksi vaatii työstämistä, jotta tieto alkaisi muuttua toiminnaksi potilaan hoidossa.

Seunan mukaan myös fysioterapian mahdollisuudet tulisi muistaa. Fysioterapian teho voi olla yllättävän hyvä mm. potilaan tasapainon ja lihaskunnon parantamisessa.

Vanhuksille unilääkkeitä vain tilapäisesti

Rohto-hankkeen bentsodiatsepiinipajoissa lääkärit ovat pohtineet unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden määräämisen erityiskysymyksiä. Terveyskeskuksessa voidaan sitoutua siihen, että vanhuksille kirjoitetaan unettomuuden hoitoon vain lyhyt unilääkekuuri.

Kymenlaaksossa ennaltaehkäisyn kohderyhmään kuuluvat yli 45-vuotiaat naiset ja yli 60-vuotiaat miehet. Etelä-Karjalassa ei ole ikärajaa terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidossa kohderyhmään kuuluvat yli 50-vuotiaat naiset ja yli 60-vuotiaat miehet.

Ehkäisy on vaikuttavaa. Vältetty lonkkamurtuma merkitsee potilaalle elämänlaadun paranemista ja usein myös pidempää elinikää, yhteiskunnalle puolestaan säästettyjä euroja terveydenhoito- ja sosiaalikuluissa.

Matalaenergisistä murtumista on Kymenlaaksossa tekeillä myös hoitorekistereihin perustuva tutkimus. Ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä keväänä ja niitä hyödynnetään hoitomallien kehittämiseen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Lue lisää Rohto-pajoista, s. 1367.