Ruoka-aineallergiat ovat luultua harvinaisempia, vahvistetaan JAMA:ssa julkaistussa laajassa tutkimuksessa. Tilastointia sotkevat löyhin kriteerein tehdyt tutkimukset.

Yhdysvaltalaistutkijat kävivät läpi kaikki englanninkieliset, vuosien 1988 ja 2009 välillä julkaistut ruoan haitallisiin reaktioihin liittyvät tutkimukset. Niitä löytyi PubMedistä ja Cochrane-tietokannoista yhteensä 12 378 kappaletta.

Kaksi tutkijaa kävi itsenäisesti tutkimukset läpi ja kelpuutti mukaan ne artikkelit, jotka täyttivät AMSTAR-, QUADAS- ja Jadad-laatukriteerit. Niitä löytyi 72.

Tutkijoiden mukaan varmaa tietoa ruoka-allergioiden esiintyvyydestä ja niiden parhaasta hoidosta ei ole, koska diagnoosin kriteeristö ei ole yhdenmukainen. Heillä, jotka saivat allergiadiagnoosin ihopistokokeen perusteella, on allergia todellisuudessa alle 50 prosentin todennäköisyydellä, tutkijat sanovat.

Noin kolmannes väestöstä uskoo kärsivänsä ruoka-allergiasta. Tutkimusta johtaneen Dr. Marc Riedlin mukaan sen todellinen ilmaantuvuus on noin 8 prosenttia lapsista ja alle 5 prosenttia aikuisista.

– En halua vähätellä vakavia reaktioita, joita jotkut ihmiset saavat joistakin ruoka-aineista. Usein on kuitenkin epäselvää, mikä on allergiaa ja mikä intoleranssia. Allergiat liittyvät immuunijärjestelmään, intoleranssit yleeensä eivät, Riedl toteaa.

Esimerkiksi viinin sulfiiteista johtuva päänsärky tai laktoosi-intoleranssi tai syömisen jälkeen esiintyvät refluksioireet eivät ole allergiaa. Myöskään positiivinen tulos IgE-testistä ei tarkoita välttämättä sitä, että potilas olisi allerginen kyseiselle ruoka-aineelle.

Tutkijoiden mukaan lääkäreiden ei pidä käyttää vain ihopistokoetta tai vasta-ainemittausta selvittääkseen allergian mahdollisuutta. Niitä ei todettu tehokkaammiksi kuin ruoka-ainealtistusta.

Ruoka-ainealtistusta tehdään käytännössä harvoin, muun muassa ajanpuutteen ja anafylaktisen shokin riskin takia. Välttämisruokavalion vaikutusta on tutkittu vain vähän, eikä myöskään lupaavasta immuuniterapiasta ole riittävää tutkimusta, tutkijat toteavat.

Yleisesti toistetut väitteet, kuten "rintaruokituilla lapsilla on vähemmän allergiaa", eivät saaneet tutkimuksessa juurikaan tukea osakseen.

Lastenallergologian erikoislääkäri, dosentti Tuomas Jartti kertoo, että Suomessa asia on jo tiedostettu ja tuotu esiin muun muassa Käypä hoito -suosituksessa. Miten siis mahdollista ruoka-aineallergiaa pitäisi selvittää?

– Altistamalla potilasta ruoka-aineelle lääkärin valvonnassa. Tarpeettomia välttämisruokavalioita tulee välttää, Jartti summaa.

Jaana Ahlblad
kuva: Pixmac