Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten fyysinen terveys on huonompi kuin ruotsalaisen kantaväestön.

Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten fyysinen terveys on huonompi kuin ruotsalaisen kantaväestön.

Niska- ja hartiakivut, korkea verenpaine, lihavuus ja humalajuominen näyttäisi olevan suomalaissyntyisellä väestöllä yleisempää kuin kantaväestöllä. Sen sijaan psyykkisessä hyvinvoinnissa ei näy eroja.

Myös päivittäinen tupakointi oli yleisempää suomalaissyntyisillä miehillä kuin ruotsalaissyntyisillä.

Läkartidningenissä julkaistu tutkimus perustui vastaajien omiin arvioihin. Tutkimus tehtiin kahdessa Keski-Ruotsin läänissä, joissa suomalaissyntyisen väestön osuus on suuri. Monia tavallisia terveydellisiä vaivoja ja elämäntapoja koskevan tutkimuksen vastaajat olivat 18–84-vuotiaita. Kaksiosainen tutkimus tehtiin sekä kunnallisella että yksilötasolla.

Kunnissa, joissa suomalaissyntyisten osuus oli suuri, itsearvioitu terveys oli keskimäärin huonompi kuin kunnissa, joissa suomalaissyntyisiä oli vähän. Yksilöiden vastauksien analysointi vahvisti tulosta.

Jo aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi skitsofrenian, muiden psyykkisten sairauksien ja itsemurhien esiintyvyys sekä kuolleisuus sydäninfarktiin on suomalaissyntyisillä suurempi kuin ruotsalaissyntyisillä.

Tutkimuksen rajoituksena on, ettei suomalaissyntyisiä voitu yksilötasolla erottaa Tanskassa, Norjassa ja Islannissa syntyneistä. Suomalaisten osuus näissä muissa Pohjoismaissa syntyneistä on kuitenkin 90 %.

Suvi Sariola
Kuva: Pixmac