Aikarajojen umpeutuessa kiireettömämmät tapaukset ovat saaneet hoitoa ennen kiireellisempiä.

Lääketieteelliset hoitoperusteet ovat usein jääneet toissijaisiksi aika- ja rahapaineiden alla. Näin todetaan Ruotsin sosiaalihallituksen raportissa, joka käsittelee hoitotakuun toteutumista vuosina 2009–2011.

Selvityksen mukaan hoitotakuu ja ns. jonomiljardi ovat tuottaneet ikäviä lieveilmiöitä. Potilaiden ensikäynti on painottunut tärkeämmäksi kuin ­seurantakäynti, jolloin pitkäaikais­sairaiden tila on saattanut heiketä. Aikarajojen umpeutuessa kiireettömämmät tapaukset ovat saaneet hoitoa ennen kiireellisempiä. Lisäksi sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon lääkärit ovat kertoneet siirtäneensä potilaita jonosta toiseen tilastojen siisti­miseksi.

Jonomiljardi (kömiljarden) on Ruotsin hallituksen ja kuntien laatima järjestelmä, jossa jaetaan miljardi kruunua niiden kuntien kesken, 
jotka onnistuvat lyhentämään hoitojonojaan ja hoitamaan potilaat takuun rajoissa.

Ruotsin lääkäriliitto ehdottaa hoitotakuun uudistamista lääke­tieteellisen hoitotakuun suuntaan. Liitto ehdottaa, että nykymallin ensimmäinen askel, erikoislääkärin arviointi 30 päivän sisällä, säilyisi ennallaan, mutta jatkossa hoito­suunnitelma tehtäisiin yksilöidysti, sairauden vaatimilla reunaehdoilla.

Liiton puheenjohtaja Marie Wedin painottaa Läkartidningenissä, että ehdotettu malli on vain yksi esimerkki keskustelun pohjaksi. Hänen mukaansa 20-vuotias hoitotakuujärjestelmä on kuitenkin ehdottomasti uudistet­tava.

Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac