Naapurin tiukkaan ohjeistukseen perustuva malli ei istu sellaisenaan meille.

Kela haluaa ottaa mallia ruotsalaisesta työkyvyttömyyden arviointijärjestelmästä, jotta sairauspoissaoloja saadaan vähennettyä. Ehdotus askarruttaa työterveyslääkäreitä.

Työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Rea Lagerstedt suhtautuu Ruotsin malliin varovaisesti. Hän ei näe Suomessa tarvetta samanlaiselle järjestelmälle, mutta siitä voitaisiin ehkä ottaa oppia ja tehdä jonkinlainen sovellutus. Malliin pitäisi ensin tutustua paremmin.

– En ole tiukasti sitä vastaan, mutta meidän järjestelmämme on niin erilainen, että se ei ole suoraan siirrettävissä, hän toteaa.

Lagerstedt muistuttaa, että Suomessa on sellainen työterveyshuollon lainsäädäntö ja uudet toimintamallit, joita Ruotsissa ei ole.

– On myös näkemättä, miten paljon ensi vuoden alusta voimaan astuva sv-lain muutos vaikuttaa. Se tehostaa työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea osana työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Siitä on vielä saatavissa voittoja sairauspoissaoloja ajatellen, hän sanoo.

Lagerstedt on saanut ruotsalaisilta kollegoilta käsityksen, että he ovat melko tyytyväisiä järjestelmäänsä. Ongelmaton se ei kuitenkaan ole.

Tietyllä sairaudella tietty poissaoloaika

Ruotsissa lääkäreillä on yhtenäiset ohjeet siitä, miten sairauksien vaikutusta työ- ja toimintakykyyn ja työkyvyttömyyden kestoon pitää arvioida. Standardoiduissa lääkärintodistuksissa työkyvyttömyyden kesto on määritelty sairauskohtaisesti. Jos lääkäri esittää todistusta kirjoittaessaan pidempää sairauspoissaoloa, se on perusteltava erikseen.

Kelan ylilääkärin Jorma Järvisalon mukaan vastaavanlaista ohjeistusta tarvitaan Suomessakin. Meille pitäisi luoda oma toimintamalli, joka sisältää konkreettiset tavoitteet ja ohjeet sekä selkeyttää terveyden- ja työterveyshuollon sekä työnantajan vastuut.

– Ruotsin esimerkki osoittaa, että sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan vähentää. Lääkärien kirjoittamat työkyvyttömyysjaksot näyttäisivät lyhentyneen ohjeistuksen käyttöönoton jälkeen, Järvisalo sanoi Turun Lääketiedepäivillä.

Hän katsoo, että ohjeiden tulee sopia suomalaiseen kulttuuriin ja vastata lääkärikunnan yhteisiä käsityksiä hyvistä hoitokäytännöistä.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac