Uusien diagnostiikka- ja hoitomenetelmien käyttöönotosta päättävät joutuvat tasapainoilemaan taitavien myyntimiesten, vaativan yleisön ja usein riittämättömän tutkimustiedon välissä.

Vanhassa vara parempi, väittää sananlasku, vaikka terveydenhuoltoon pyrkii jatkuvasti uusia teknologioita. Kukin sairaala tai sairaanhoitopiiri päättää itsenäisesti, ottaako uuden diagnostiikka- tai hoitomenetelmän käyttöön. Päätöksenteko ei ole helppoa monen tekijän ristipaineessa.

Onko uusi, kallis syöpälääke riittävän hyvin tutkittu? Onko potilaiden jopa ihmelääkkeeksi korottama hoito tarpeeksi tehokasta?

Entä laihdutusleikkaukset? Sairaalahallinto haluaa hoitaa leikkausjonosta proteesit pois, mutta yleisö vaatii vatsalaukun kutistusoperaatioita. Myös osa ammattilaisista tahtoo kulkea kehityksen etujoukoissa ja tehdä laihdutusleikkauksia. Lisäksi sekä potilaat että henkilöstö haluavat uusimmat laitteet ja tekniikat esimerkiksi kuvantamiseen, mutta ne ovat usein liian kalliita sairaalan budjettiin.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri

Timo Keistinen

tietää hyvin, millaista tasapainottelua päätös uuden teknologian hankkimisesta on. Esimerkkinä hän mainitsee silmänpohjan nesteisen ikärappeuman hoidon.

- Sitä voidaan hoitaa joko halvalla tai kalliilla. Sekakäytön kautta päädyimme halvempaan tekniikkaan eli lääkitsemään vaivaa lääkkeellä, joka on teoreettisesti hyvin pitkälti samankaltainen kuin kymmeniä kertoja kalliimpi tuote. Edullisempi lääke on kehitetty syövän ja kalliimpi ikärappeuman hoitoon, mutta vaikutusmekanismi on molemmissa sama. Lääketeollisuus ei vain ole kliinisesti tutkinut halvempaa lääkettä tätä käyttötarkoitusta varten, Keistinen sanoo.

"Hitaus on hyvästä"

Myös vahvasti markkinoitu ja yksityissektorilla laajalti käyttöönotettu 64-rivitietokonetomografia sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan on Vaasassa saanut kohteliaat pakit.

- Laite on toki jo olemassa sairaalassa, mutta sen käyttö toiseen tarkoitukseen vaatisi sekä ohjelmisto- että henkilökuntainvestointeja. Käytössä oleva sydämen varjoainetutkimusmenetelmä toimii hyvin sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, joten tässä vaiheessa ei ole syytä tehdä muutoksia. Seuraamme toki tilannetta.

Keistinen muistuttaa, että sairaaloissa uusien menetelmien käyttöönotto ei tapahdu sormia näpäyttämällä, vaan varsinkin isommat laitehankinnat suunnitellaan vuoden, kahden päähän. Jos menetelmästä on vain vähän tutkittua tietoa, se otetaan käyttöön tietoa keräten.

- Pahimmassa tapauksessa käyttöönotetusta menetelmästä joudutaan luopumaan, vaikka potilaat olisivat siihen tottuneet.

Uuden teknologian adoptoimisprosessi alkaa erikoisalaa seuraavan ylilääkärin ja lääkäritiimin keskusteluista. Hallintoporras tulee mukaan, jos kyseessä on rahallisesti iso hankinta.

Tänä vuonna Vaasassa ei sijoiteta uusiin laitteisiin, vaan muun muassa keskitytään hiomaan määrällisesti kasvussa olevia laihdutusleikkauksia ja uusimaan vanhaa laitekantaa. Lääkeuutuudet sen sijaan otetaan käyttöön varsin nopeasti, jos tarvetta on.

Myös Lahdessa on viime aikoina puntaroitu kriittisesti uusien menetelmien tarvetta. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja, LL

Matti Liukko

uskoo, että on parempi katsoa kuin katua.

- Uusien dementialääkkeiden käyttö on osoittautunut perustelluksi, vaikka ne ovat hinnaltaan kalliita. Mutta esimerkiksi paksusuolensyövän seulontoihin emme aio lähteä suin päin, vaan odottelemme Finohtan näkemystä. On erittäin tärkeää, että kansalliset asiantuntijaryhmät antavat suosituksia, muutoin olisimme teknologian kehittäjien armoilla ja todennäköisesti ottaisimme paljon uusia menetelmiä käyttöön riittämättömin näytöin.

Esimerkki Lahden tuoreimmasta hankinnasta on pitkäaikaissairaiden osastolle hankittu lääkkeiden pussituskone. Tietokoneohjattu laite annostelee lääkkeet ja hoitajat huolehtivat, että ne tulee nautittua.

- Tällä menetelmällä virheriski pienenee lähes kokonaan pois, Liukko sanoo.

Tietotekniikka on osoittautunut hyväksi avuksi myös hammashoidossa, jossa 90 prosenttia perutuista vastaanottoajoista on saatu täytettyä tarjoamalla niitä tekstiviesteillä jonottajille.

Itsekin voi kehittää

Sosiaali- ja perusterveydenhuollossa uusia teknologioita voidaan kehittää itsekin, kuten Lahdessa on tehty. Kun kaupunki halusi ryhtyä antamaan asukkailleen terveysneuvontaa puhelimitse, katsastettiin ensin markkinoiden tarjonta. Valikoima todettiin kalliinpuoleiseksi ja joiltain osin epäilyksiä herättäväksi.

- Kuinka länsirannikolla sijaitsevan puhelinkeskuksen väki voi eläytyä kotkalaisen potilaan neuvomiseen, kun he eivät tiedä paikallisia oloja ja palveluita? Teimme systeemin itse ja näyttää siltä, että hoidamme asian edullisemmin kuin markkinoiden tuotteilla, Lahden sosiaali- ja terveystoimen johtaja, LL Matti Liukko kertoo.

Liukon mukaan Päijät-Neuvon edut ovat kiistattomat, sillä 30 prosenttia soittajista voidaan hoitaa ilman lääkärissäkäyntiä. Hoitaja tallentaa tiedon puhelinneuvonnasta potilastietojärjestelmään.

Suositukset verkosta

Terveydenhuollon teknologioiksi luokitellaan kaikki terveydenhuollon käytössä olevat lääkkeet,laitteet, toimenpiteet ja hallinnolliset tukijärjestelmät

Halo: sairaanhoitopiirien ja Finohtan ohjelma terveydenhuollon menetelmien hallitusta käyttöönotosta

Finohta: THL:n alainen terveydenhuollon menetelmien arviointi-yksikkö

Halo painottaa katsauksissaan diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä menetelmiä.

Katsaukset ja suositukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä ja osoitteessa http://finohta.stakes.fi/fi/halo/.

Kyllä, ehkä, ei?

"Menetelmien arviointi on liian aikaista, kunnes se on myöhäistä". Tämän ajatuksen kanssa painii terveydenhuollon menetelmien hallittua käyttöönottoa ajava Halo-verkosto. Se on antanut konkreettisia suosituksia tusinasta uudesta teknologiasta kuluneen kolmen vuoden aikana.

- Lähtökohta katsauksille on se, että uusia teknologioita otettaisiin Suomessa käyttöön vain, jos ne ovat turvallisia ja vaikuttavia. Tiukan tavoiteaikataulun takia menetelmien kustannusvaikutuksia ei usein voida katsauksissa arvioida, Halo-ohjelmapäällikkö, dosentti Minna Kaila kertoo.

Sairaanhoitopiirien edustajista koostuva Halo-neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa valitsemaan uusia katsausaiheita.

- Aiheet nousevat niin sanotusti joukkojen ehdotuksesta. Ihan kaikkea ei kannata arvioida kansallisessa systeemissä.

Kaila arvioi varovaisesti, että tällä hetkellä katselmoitavaa syntyy eniten kardiologian, neurologian, urologian ja röntgendiagnostiikan alueilta. Yksi vaikuttava tekijä ovat tuotekehittelijät, jotka etsivät jalansijaa isoilta markkinoilta. Toinen syy on se, että näillä alueilla tehdään nyt paljon tutkimusta.

Puolet rahoista uuteen

Seuraavaksi Halo-kierrokselle ovat lähdössä leikkauksissa käytettävä tarkistuslista ja koulutuksessa käytettävä simulaattori. Kliinikko- ja arviointiasiantuntijoista koostuva katsausryhmä tarttuu aiheisiin käymällä läpi niistä julkaistut tieteelliset tutkimukset.

Suomessa ollaan perinteisesti melko teknologiamyönteisiä ja päätöksenteko on hajautettua verrattuna esimerkiksi Britanniaan, joten uusia terveysteknologioita otetaan käyttöön varsin innokkaasti. Arviolta puolet julkisen sektorin erikoissairaanhoidon uusista kustannuksista syntyy uusista teknologioista.

Kaila haluaa muistuttaa ajassa vaanivasta vauhtisokeudesta.

- Koko yhteiskunnassa kaikella uudella tuntuu olevan lähtökohtaisesti positiivinen itseisarvo. Potilaan hoidon kannalta tärkeintä on kuitenkin riittävä turvallisuus ja vaikuttavuus. Jos emme tiedä tarpeeksi, pitää tutkia lisää. Yksi arviointi ei riitä, vaan tiedon kertyessä menetelmän arvo nähdään vähitellen.