Ruotsissa puolitettiin sairauspoissaolojen määrä vuosien 2001-2008 aikana vahvalla normiohjauksella, jolla lääkäreitä opastettiin sairauslomien määräämisessä, siis ruotsalaisittain sairaaksikirjoittamisessa.

Ruotsissa puolitettiin sairauspoissaolojen määrä vuosien 2001-2008 aikana vahvalla normiohjauksella, jolla lääkäreitä opastettiin sairauslomien määräämisessä, siis ruotsalaisittain sairaaksikirjoittamisessa.

Lääkäripäivillä keskiviikkona puhunut Kelan ylilääkäri Jorma Järvisalo sanoo, että suomalaisessa kulttuurissa vastaava voimakas hallitustasolta tuleva normiohjaus aiheuttaisi lääkäreissä hylkyreaktion. Järvisalon mukaan ohjeet tarvittaisiin silti Suomessakin.

Vakuutuslääketieteelliset suuntaviivat ohjaavat Ruotsissa yleisellä tasolla sitä, miten sairaaksikirjoittamiseen ja esimerkiksi kuntouttaviin toimenpiteisiin tulee suhtautua. Erikoislääkäriyhdistykset laativat lisäksi yksityiskohtaiset ohjeet yhdeksäänkymmeneen diagnoosiin.

Ohjeet sisältävät muun muassa suositukset työkyvyn arviointiin. Niissä on myös arvioitu miten kukin sairaus vaikuttaa potilaan toimintakykyyn ja kuinka kauan potilaalta kuluu toimintakyvyn palaamiseen ja paranemiseen normaalisti.

Suomessa vastaavien ohjeiden paikka voisi olla esimerkiksi käypä hoito -suositusten mukana, Järvisalo esittää. Hänen mukaansa niitä voitaisiin täydentää ohjeilla siitä, miten sairaus vaikuttaa toiminta- ja työkykyvajeeseen, miten potilaan työssä oloon tulisi suhtautua, pitäisikö potilaan työhön palaamista tukea sekä siitä, voiko sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

– Tällä hetkellähän nämä asiat pääosin puuttuvat käypä hoito -suosituksesta, Järvisalo huomauttaa.

Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Pixmac