Tähän mennessä Turussa on hoidettu 15 potilasta eri puolilta Suomea.

– Selkäydinstimulaattorin asennus hoitoresistenssistä rintakivusta kärsivälle angina pectoris -potilaalle on todella kiitollista työtä, myhäilee anestesiologian erikoislääkäri Markku Taittonen Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Kun lähtötilanteessa potilas on saanut rintakipuja jo pukiessaan takkia päälle, iloitsee lääkärikin, kun kuulee potilaan päässeen stimulaattorin avulla sienimetsään.

Tähän mennessä Turussa on hoidettu 15 potilasta eri puolilta Suomea, ensimmäinen vuonna 2005. Stimulaattori on auttanut kaikkia. Ruotsissa hoitomuoto on ollut käytössä pidempään; potilaista jopa 80 prosenttia on saanut helpotuksen kipuihinsa.

Markku Taittosen tietojen mukaan Turku on tällä hetkellä ainoa paikka Suomessa, jossa stimulaattoreita asennetaan hoitoresistenssin rinta­kivun indikaatiolla. Hän toivoo, että muuallakin siihen ryhdyttäisiin.

– Nämä ovat niitä potilaita, joille kaikki on jo tehty: pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat jo takana, eikä lääkitystäkään voida enää lisätä. He tulevat rintakipuisina sairaalaan tämän tästä, vaikka heitä ei voida juuri auttaa. Selkäydinstimulaattori on heille yksi viimeisistä vaihtoehdoista, kertoo Taittonen.

– Potilaat tulevat meille kardiologin lähetteellä. Tarpeen on myös psykologinen arvio, jossa varmistetaan että kyse on tosiaan kivusta, eikä esimerkiksi vaikean masennuksen oireista.

Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta

Itse toimenpide on Taittosen mukaan varsin yksinkertainen ja tehdään paikallispuudutuksessa leikkaussalissa. Stimulaattorielektrodi uitetaan neulan kautta epiduraalitilaan. Stimulaattorin patteri asennetaan ihonalaiskudokseen pakara-alueelle tai vatsanpeitteisiin.

Potilas itse säätelee laitteen toimintaa kaukosäätimellä. Potilaan pitää osata käyttää kaukosäädintä ja ymmärtää mistä hoidossa on kysymys. Niinpä hoito ei sovi esimerkiksi dementikoille.

Selkäydinstimulaation tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Porttikontrolliteorian mukaan stimulaatio estäisi kipuimpulssien etenemisen selkäydintasolla. Toisaalta stimulaation uskotaan vaikuttavan myös keskushermoston välittäjäaineisiin. Yksi vaikutusmekanismi lienee sympaattisen hermoston salpautuminen. Stimulaatio vaikuttanee myös suoraan sydänlihakseen vapauttamalla siinä beetaendorfiineja.

Ruotsissa on arvioitu, että 3–5 potilasta sadastatuhannesta voisi hyötyä hoidosta. Toimenpiteen hinnaksi tulee kaikkineen noin 10 000 euroa.Kivun lievityksen ohella tavoitteena on saada sairas sydän kuntoutumaan, kun potilas pääsee liikkumaan edes vähän aiempaa enemmän.

– Stimulaatio ei peitä varoittavaa ­kipua, joka voi kertoa alkavasta sydäninfarktista. Voimakkaan kivun potilas tuntee normaalina, painottaa Taittonen.

Anne Seppänen