Selvitys: Suomeen tarvitaan kansallinen sote-vaikuttavuuskeskus
Alun kustannusarvio olisi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Suomeen tarvitaan kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskus.
Tähän johtopäätökseen tulivat Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon selvityksen tekijät.
Keskus tukisi väestön hyvinvoinnin parantamista, yhteiskunnan taloudellisesti kestävää kehitystä ja edistäisi sote-palveluiden suuntaamista kustannusvaikuttavasti.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä ja niiden maksajilla on oikeus vaatia palveluja, joista heille on hyötyä. Vaikuttavuutta edellyttävät myös päättäjät. Vaikuttavuus on eettisesti kestävin keino kohdentaa käytössä olevat voimavarat oikein, perustelee vaikuttavuuskeskusselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Selvityksen perusteella kansallisissa rekistereissä on jo nykyisellään paljon tietoa, jonka avulla sote-palveluiden vaikutuksista saataisiin tietoa. Tietoa ei juurikaan hyödynnetä.
Tieto voisi auttaa paitsi sote-palveluiden arvioinnissa, myös parhaiden käytäntöjen jakamisessa.
Alkukustannus on kaksi miljoonaa euroa vuodessa
Selvityksessä ehdotetaan kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen käynnistämistä tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä.
Yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta. Toiminnan painopiste olisi alueellisessa sote-palveluiden kehittämisessä.
Keskuksen tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja esimerkiksi sen laaturekisterityön kanssa. Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja hyödynnettäisiin myös.
Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Toiminnan vakiinnuttua omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.
Selvitystyöhön tehtiin laaja haastattelukierros
Viime vuodenvaihteessa käynnistyneessä selvityksessä haastateltiin 41 sote-johtajaa ja -asiantuntijaa sekä kuultiin laajaa asiantuntijaryhmää ja sidosryhmiä, kuten sote-tuottajia ja -järjestäjiä, yksityisiä toimijoita, järjestöjä, tutkimustoimijoita ja yliopistoja, ministeriöitä sekä eturyhmiä.
Sote-vaikuttavuuskeskuksen selvityksen on rahoittanut yksityisellä lahjoituksella lääkintöneuvos Sakari Alhopuro.
