Yli 40 % potilaista jonottaa siirrettä dialyysihoidossa yli kaksi vuotta. Siirtomunuaisia saadaan vuosittain käyttöön noin 150–200, mutta tarvitsijoiden määrä kasvaa jatkuvasti.

– Siirtomunuaisen tarvitsijat joutuvat odottamaan siirrettä yhä pidempään, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, professori Patrik Finne sanoo.

– Vuonna 2008 ensimmäisen munuaisensiirron saaneista 44 % oli ollut dialyysihoidossa yli kaksi vuotta. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli vain 20 %.

Vastikään julkaistussa Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportissa vuodelta 2008 todetaan, että 1990-luvulla keskimääräinen hoidon aloituksesta siirtoon kulunut aika oli 45% ja 2000-luvulla 93 % pidempi kuin 1980-luvulla.

Finnen mukaan siirtomunuaisia saadaan vuosittain käyttöön noin 150–200, mutta tarvitsijoiden määrä kasvaa jatkuvasti.

– Uusi elinsiirtolaki voisi lisätä siirtomunuaisten määrää kymmenillä, Finne arvioi.

Suomessa harvinaisen vähän eläviä luovuttajia

Parhaillaan valiokuntakierroksella olevan lakiesityksen mukaan elinluovutustestamenttia ei enää vaadittaisi. Elimet voitaisiin siirtää, ellei vainajan tiedetä nimenomaan vastustaneen elinluovutusta.

Munuaista odottavien potilaiden tilannetta parantaisi myös elävien luovuttajien löytyminen.

– Suomessa eläviä luovuttajia on harvinaisen vähän, alle kymmenen vuodessa. Esimerkiksi Norjassa lähes puolet munuaissiirteistä saadaan eläviltä luovuttajilta, yleensä sukulaisilta, Finne vertaa.

Positiivisena trendinä hän näkee sen, että siirteen saaneiden potilaiden eloonjäännin todennäköisyys on parantunut viime vuosikymmeninä.

– Siirteet toimivat yhä pidempään. Siinä mielessä hoito on kehittynyt ja parantunut.

Eduskunta käsitteli elinluovutusta koskevaa lakiesitystä 9. helmikuuta. Se lähetti lakiesityksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Uuden elinsiirtolain on määrä tulla voimaan 1. päivänä elokuuta 2010.

Sirpa Kulonen
Kuva: Couperfield / Pixmac