Oulun yliopistosairaalan silmätautien klinikka saa ensimmäisenä Euroopassa liikkuvan silmäntutkimusyksikön, joka on tarkoitettu sekä glaukoomapotilaiden seurantaan että diabeetikkojen silmänpohjien seulontoihin. Pyörien päällä oleva silmälaboratorio viedään potilaiden kotikuntiin sen sijaan, että potilaat matkaisivat usein satojen kilometrien päähän Ouluun.

Professori Anja Tuulonen Oysin silmäklinikasta muistaa ensimmäisen kerran julkisesti esittäneensä ajatuksen liikkuvasta silmätutkimusyksiköstä 1998.

– Uusia palvelumalleja on pakko kehittää, koska hoidon tarve lisääntyy koko ajan. Hoitotakuu viimeistään pakotti viemään ajatusta eteenpäin, Tuulonen sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on diabeetikkoja noin 10 000 ja glaukoomapotilaita 4 000. Diabeetikkojen perussairaus hoidetaan terveyskeskuksissa, mutta silmänpohjien seulonta ei ole kattavaa, ja silmäklinikan nykyisten filmipohjaisten maakuntakameroiden ylläpito on muodostunut ongelmaksi. Glaukoomapotilaista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella julkisen sektorin hoidossa vain puolet eli hoitotakuu ei kaikkien kohdalla toteudu.

Liikkuvaan silmäntutkimusyksikköön tulee kuvantamisinsinööri-sairaanhoitajapari, joka ottaa potilaasta silmänpohjakuvat, tutkii näkökentän ja mittaa silmänpaineen. Heidät myös koulutetaan tekemään tutkimuksista ensiarvio ja ohjaamaan potilaat silmäklinikalle. Kun työ on tehty, liikkuva yksikkö siirtyy seuraavalle paikkakunnalle.

– Ideana on saada aikaan verkosto, joka poimii valtavasta potilasjoukosta ne, jotka ovat vaarassa sokeutua. Yliopistoklinikka voisi kohdentaa resurssinsa heihin, Tuulonen sanoo.

Liikkuvaa silmälaboratoriota aletaan rakentaa syksyn aikana. Se tulee olemaan asuntovaunun muunnos, joka tarvitsee vetoauton. Yksikön sisältämät tutkimuslaitteet ovat jo käytössä olevaa tekniikkaa.

Liikkuvan silmäklinikan toimintamalli pilotoidaan kevään aikana. Tavoitteena on, että ennen ensi kesälomia yksikössä olisi tutkittu ensimmäiset 200 potilasta.

– Yksikö ei heti lähde pyörien päälle, vaan ensin testataan ja hiotaan palvelumalli kuntoon, Tuulonen kertoo. Kun malli on luotu ja todettu toimivaksi, se on myös helppo monistaa, hän vinkkaa.

Yksikön arvioidaan olevan tuotantokäytössä 2007.

Hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöstä 100 000 euroa valtionapua. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa ja esittää valtuustolle yhteensä 155 298 euron määrärahaa tämän ja ensi vuoden talousarvioon.

Hilkka Lahti