Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hankejärjestelmä ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteiden toteuttamisvälineenä, mutta se on kuitenkin aktivoinut kuntia ja antanut niille mahdollisuuden oman toimintansa kehittämiseen. Hankkeilla on saavutettu tuloksia, ja kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt.

Hankerahoitusjärjestelmässä valtio rahoittaa osan hankkeesta ja hankkeen toteuttaja loput. Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti äskettäin, onko sosiaali- ja terveysministeriö onnistunut suuntaamaan hankerahoitusjärjestelmän avulla kuntien toimintaa tavoitteidensa mukaisesti.

Kehittämishankejärjestelmällä ei ole saavutettu kaikkia sille asetettuja tavoitteita, mikä on johtunut muun muassa järjestelmän puutteellisesta koordinaatiosta. Tulosten saavuttamista ovat vaikeuttaneet paitsi alkuvaiheen puutteellinen ohjeistus myös ministeriön ja lääninhallitusten epäselviksi jääneet roolit sekä ongelmat suunniteltaessa hankkeita, siirrettäessä niitä perustyöhön ja erityisesti sovellettaessa niitä laajemmin.

Hankejärjestelmän parantamiseksi valtionavustusta saavista hankkeista pitää vastedes edellyttää tarkkoja hankesuunnitelmia. Hankkeiden arviointiin tulee kehittää yhtenäiset kansalliset kriteerit, ja hankkeilta olisi hyvä edellyttää myös ulkopuolista arviointia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2003. Järjestelmän avulla sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii suuntaamaan resursseja niihin hankkeisiin, joiden avulla edistetään kansallisesti merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita kunnissa. Valtio käytti kehittämishankkeisiin vuosina 2003–2007 yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Nykyisen järjestelmän korvaa vuoden 2008 alusta lähtien kansallinen kehittämisohjelma.

Ulla Toikkanen