Sote-maakunnat nimetään hyvinvointialueiksi
Palveluja saa edelleen hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta.
Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun sote-uudistuksesta, ja sote-ministerityöryhmä esitteli lausuntokierroksen perusteella tehtyjä muutoksia tiistaina.
– Monituottajuusmalli säilyy sote-uudistuksessa, ja yksityisiltä palveluntuottajilta voidaan edelleen hankkia palveluja, ellei hankkimista ole erikseen laissa kielletty, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Työvoimaa voi hankkia sosiaali- ja terveydenhuoltoon yksityiseltä palveluntuottajalta ja käyttää henkilöstövuokrausta. Kuitenkin kyseisten ammattihenkilöiden on toimittava hyvinvointialueen suorassa työnjohdollisessa alaisuudessa.
Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voi tehdä hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisuja myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä ja erikoissairaanhoidon potilasta hoidettaessa.
Jokainen lääkäri tai hammaslääkäri voi edelleen laatia lähetteen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoitoon ottamisesta päättää pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri.
Palveluseteli säilyy, ja sitä koskeva laki aiotaan uudistaa erikseen.
Maakunnista hyvinvointialueita
Sote-maakunnat nimetään hyvinvointialueiksi. Palveluiden järjestäjinä on 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.
– Ongelma on, että nykyinen nimi maakunta viittaa hallinnollisiin maakuntiin, Kiuru perusteli.
– Ei nimi miestä pahenna, siksi keskustalle nämä ovat jatkossakin maakuntia, sanoi sen sijaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).
Itä-Savo kuuluu sote-uudistuksessa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen toiminta on mahdollista vuoden 2032 loppuun.
Lapin hyvinvointialueella Länsi-Pohjan yhteispäivystys jatkuu vuoden 2032 loppuun saakka. Toiminta ei kuitenkaan voi jatkua nykyisenkaltaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.
Valtio ohjaa strategisesti
Hyvinvointialueella on oltava riittävä oma tuotanto ja osaaminen. Ylikapasiteetin ylläpitoa ei edellytetä.
Valtion ohjauksella ei puututa yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueen tehtäviin ja palvelutuotantoon.
– Valtion ohjaus on strategisen tason ohjausta, joka keskittyy hyvinvointialueen järjestämistehtäviin. Kyse ei ole yksityiskohtaisesta mikromanageerauksesta, vaan keskitytään isoon kuvaan, Kiuru sanoi.
Hyvinvointialue voi järjestää ja tuottaa palveluita toisen hyvinvointialueen alueella vain yhteistyössä kyseisen alueen kanssa.
Hyvinvointialueen omat yhtiöt rinnastetaan sote-järjestämislaissa yksityisiin palveluntuottajiin. Julkisomisteinen yhtiö ei ole viranomainen.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa.
