Sote-palvelujen järjestämisen kirjo näkyy Pohjois-Suomessa
Pohjois-Suomessa sote-palvelut järjestetään hyvin erilaisin tavoin. Tämä vaikuttaa asiakkaiden mahdollisuuksiin saada yhdenvertaisia palveluja.
Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa kummassakin pääasiassa yksi järjestäjä. Hoito- ja palveluketjut sekä palvelukokonaisuudet on alueilla määritelty, jolloin yhdenvertaiset palvelut toteutuvat todennäköisemmin. Ikääntyneiden palvelujen yhdenvertaisuutta parantaa palvelutarpeen systemaattinen arviointi. Näin toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioinnissaan.
Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirialueilla palvelujen järjestäjiä on 38. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja palvelujen yhteen sovittaminen ovat näillä alueilla haasteellisemmat toteuttaa, koska hoito- ja palveluketjujen yhteinen hallinta puuttuu ja palvelujen kehittäminen on ollut pääosin järjestäjäkohtaista.
THL on julkaissut aiemmin tänä syksynä arvioinnit sote-palvelujen järjestämisestä TAYS:n erityisvastuualueen kolmella alueella ja TYKS:n yliopistosairaalapiirin kolmella alueella sekä KYS:n erityisvastuualueen viidellä sairaanhoitopiirialueella vuonna 2019.
THL julkistaa Helsingin yliopistosairaalan erva-alueen arvioinnin 20. marraskuuta.
Palveluvalikoimat vaihtelevat
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveluvalikoima vaihtelee järjestäjittäin. Esimerkiksi kotisairaalapalvelut, tuki kotihoidolle ja kotiin vietävät palvelut vaihtelevat kunnasta toiseen, samoin vuodeosastohoidon käyttö. Pitkien välimatkojen alueella toki on perusteltua olla laajemmat lähipalvelut. Palvelut itse järjestävissä pienissä kunnissa palvelujen yhteensovittaminen toimii usein hyvin, koska työntekijät tuntevat toisensa.
Sujuvampien, yhteen sovitettujen palvelujen tuottamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan kattava hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke, jonka tavoitteena on myös maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittäminen.
THL toteaa, että Lapissa on tehty maakunnallisesti paljon hyvää pohjatyötä yhdenvertaisten palvelujen eteen. Siellä on kehitetty toimintamalleja, tehty palvelukuvauksia ja laadittu käsikirjoja. Näiden mallien käyttö vaihtelee kuitenkin kunnissa.
Palvelurakenteen muutos pisimmällä Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla
– Järjestämistapaeroista huolimatta sote-palvelut ovat kehittymässä erityisvastuualueella samaan suuntaan, sanoo THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa palvelut ovat yhä useammin moniammatillisia, avohoitopainotteisia ja ne pyrkivät varhaiseen tukeen. Palveluja myös viedään lähemmäs asiakkaiden arkea. Teknologiaa ja sähköisiä palveluja käytetään entistä enemmän.
Myös mielenterveyspalveluja on kehitetty Pohjois-Suomessa samaan avohoitopainotteiseen, asiakasnäkökulmaa korostavaan ja lähimmäiset huomioivaan suuntaan. Erikoissairaanhoitoa on tuotu peruspalveluihin ja lähelle asiakkaan arkea.
Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta on kevennetty erityisvastuualueella kansallisen linjauksen mukaisesti. Kotiin vietäviä palveluja on lisätty ja etähoivaa kehitetty. Pisimmällä palvelurakenteen muutos on Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Terveydenhuollon tuki kotihoidolle on lisääntynyt ja moniammatillisuus näkyy niin palveluohjauksessa kuin kotikuntoutuksessakin.
Haasteena rahoituspohjan heikkeneminen
Yhteinen haaste Pohjois-Suomen alueilla on pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Lapissa myös saamenkielisistä. Erikoislääkärien saatavuutta parantamaan on perustettu osuuskunta.
Haaste Pohjois-Suomessa on rahoituspohjan heikkeneminen. Erityisvastuualueen 68 kunnasta 49:llä vuoden 2019 tilikauden tulos oli alijäämäinen. Väestön vähetessä ja huoltosuhteen huonontuessa paine kustannusten hillintään on suuri. Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.
