Siun soten tarkoituksena on turvata palvelut kuntiin, ei keskittää niitä. Lääkärit ja potilaat ovat osallistuneet sote-mallin suunnitteluun.

Kun valtakunnallinen sote-uudistus kuopi paikallaan keväällä 2014, päättivät Pohjois-Karjalan päättäjät luoda maakuntaan oman mallin.

Ulkopuolista konsulttia ei värvätty, vaan konsulteiksi valjastettiin alueen väestö, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä taloushallinnon osaajat. Mukana mallia suunnittelemassa oli 500 ammattilaista. Lisäksi kerättiin laajasti kansalaispalautetta.

- Ryhdyimme työhön ihan sinisilmäisesti, tekemään hyvää, uutta sote-mallia, jonka ohjenuorana on asiakas- ja potilaslähtöisyys, kertoo Ilomantsin johtava lääkäri Mervi Karttunen.

Suunnittelemaan lähdettiin palvelut edellä. Mallin lempinimeksi vakiintui Siun sote.

- Lääkärin työ tai minkään henkilöryhmän asema ei ollut meillä keskiössä, vaan keskityimme siihen, miten potilaat hoidetaan paremmin, Karttunen kertoo.

Suunnittelun reunaehtoina olivat ajatus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistämisestä samaan organisaatioon sekä lähipalveluiden turvaaminen. Samoin mielessä pidettiin, että alueen kunnat ovat köyhiä, väestö sairasta, välimatkat pitkiä ja sote-menot kasvussa.

- Työryhmissä kartoitimme palvelujen pullonkauloja ja yritimme löytää niihin ratkaisuja, Karttunen kertoo.

Luotu paikallisiin tarpeisiin

Nyt Siun sote on melkein valmis. Perussopimusluonnos on alueen kunnissa kommenttikierroksella. 26. lokakuuta Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden valtuustot äänestävät sen hyväksymisestä.

Mervi Karttunen ennakoi valtuustojen suhtautuvan myönteisesti, mutta mikäli jonkin kunnan valtuusto ei mallista innostu, Siun sote ei siihen kaadu.

Karttunen sanoo edelleen asennoituvansa Siun soteen “sinisilmäisen hyväuskoisesti".

- Meidän pitää vaikuttaa rakenteisiin, että saamme tarjottua palvelut kohtuullisilla kustannuksilla jatkossakin. Kehittämiselle on selvä tarve. Näkisin, että tämä malli on mahdollinen ja hyvä, paikallisissa käsissä paikallisiin tarpeisiin viritelty.

- Tarkoituksena ei ole keskittää palveluja, vaan ison organisaation puitteissa turvata palvelut laaja-alaisesti kuntiin, Karttunen kertoo.

Kirurgi reissaa nyt kuntiin

Vaikka Siun sote on vielä perustamatta, on jo suunnittelutyö tuonut mukanaan muutoksia.

- Kun perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon edustajat kokoontuivat työryhmiin ja kuvasivat nykytilanteen asiakkaan silmin, he rupesivat puolihuomaamatta itse korjaamaan ongelmia, kertoo perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri ja hankkeen ohjaus- ja koordinaatioryhmien sihteeri Anu Niemi.

Kirurgian ylilääkäri Tapio Hakalan työssä tämä näkyy niin, että monen muun erikoislääkärin tapaan hänkin käy nyt pitämässä vastaanottopäiviä etäisten kuntien terveyskeskuksissa.

- Tämä säästää julkisia varoja; kuka sitten onkaan maksaja. Nyt menen Lieksaan pitämään vastaanottoa ja katson 20 potilasta. Ennen seitsemän heistä olisi tullut Joensuuhun taksilla ja kaksi ambulanssilla tai invataksilla. Siitä voi laskea, kuinka paljon se säästää matkakuluja, kertoo Hakala.

Säästöjen lisäksi potilaat ovat tyytyväisiä.

- Eläkeläisiä vähän pelottaa tulla isoon Joensuun kaupunkiin. Työssäkäyvät taas joutuisivat olemaan koko päivän pois töistä käydessään vastaanotolla.

Hakala uskoo, että Siun soten myötä tämänkaltainen toiminta yleistyy.

Tukea nuorille lääkäreille

Kun Siun sote aikanaan aloittaa toimintansa, alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit ovat saman työnantajan palveluksessa.

Tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen Joensuun kaupungilta uskoo sen helpottavan nuorten terveyskeskuslääkärien asemaa pienten kuntien terveyskeskuksissa.

- Jo selvitystyön aikana olemme pystyneet parantamaan heidän saamaansa tukea.

Myös sairauslomien tuuraajat järjestyvät helpommin isossa organisaatiossa.

Siun sotessa tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen.

- Ihmisillä on helposti pelko lähipalveluiden katoamisesta, mutta uskomme tämän olevan keino niiden turvaamiseksi, Kuosmanen sanoo.

Sote-uudistus ei kaada mallia

Suunnittelutyössä kului vuoden päivät. Keväällä valmistui toiminnallinen kokonaissuunnitelma, jossa määriteltiin lähipalvelut ja yhteisillä resursseilla tuotetut palvelut. Hallintohimmeleitä vasta piirrellään ja yksityiskohtiin niissä mennään, kun kunnat ovat päättäneet, lähtevätkö ne mukaan kuntayhtymään.

- Hallinnolliset ratkaisut eivät muuta mitään, ellei muutos lähde ruohonjuuritasolta, kontaktista kansalaisen ja systeemin välillä. Jokainen ammattilainen on siinä keskeisessä roolissa, Anu Niemi pohtii.

Mutta miten Siun soten käy valtakunnallisen sote-uudistuksen pyörteissä?

- Me haluamme rakentaa Pohjois-Karjalaan hyvän palvelutuotantomallin ja toimintatavan. Jos Tuomas Pöystin työryhmän kaavailemat muutokset, kuten rahoitus valtiolta, itsehallintoalueet ja vaaleilla valittavat valtuustot toteutuvat, meillä on jo valmis tuotanto-organisaatio, joka voidaan siirtää uuteen malliin, Kuosmanen kiteyttää.

Sote-malleja viriää ympäri Suomen

Valtakunnallista sote-uudistusta odotellessa erilaisia sote-ratkaisuja on vireillä eri puolilla Suomea. Yhteistä niille on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integroiminen samaan organisaatioon.

- Alueilla halutaan itse aktiivisesti viedä uudistusta eteenpäin. Näköpiirissä on, että kunnista alkavat voimavarat loppua ja tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, kertoo erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta.

Ensimmäinen tällainen malli toteutettiin Kainuussa. Siellä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto yhdistettiin samaan organisaatioon ensimmäistä kertaa jo vuonna 2005 Kainuun hallintokokeilussa. Hallintokokeilu purkautui kahdeksan vuotta myöhemmin, mutta sen perustuksille on rakennettu hieman keveämpi Kainuun sote -kuntayhtymä.

Toinen omaa malliaan jo pidempään toteuttanut alue on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Kun Imatra liittyy kuntayhtymään ensi vuoden alusta, Eksote kattaa koko maakunnan.

- Valmistelutyötä on tehty pitkälle myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, kertoo Kuopila.

Lisäksi Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keskipohjanmaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat parhaillaan tekemässä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon tähtäävää sisäistä kehittämistyötä.

Ruuhka-Suomen maakunnissa Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kehittämistyö ei ole lähtenyt liikkeelle.

- Väkirikkaimmilla alueilla on haastavampi projekti edessään. Näkemyseroja etenemissuunnasta on enemmän. Esimerkiksi Uudenmaan alueelle mahtuisi useampikin 200 000 - 300 000 asukkaan alue, jollainen muualla Suomessa olisi asukasmäärältään hyvinkin riittävä, Kuopila kertoo.

Lokakuun lopussa myös valtakunnallinen suunnittelu nytkähtänee eteenpäin. Valtiovallan odotetaan silloin linjaavan, kuinka moneen sote-alueeseen maa jaetaan.

- Suuria kysymysmerkkejä ovat muun muassa hallinnon järjestäminen ja rahoitus. Alueilla voidaan kuitenkin tehdä palvelujen kehittämistyötä, vaikkei hallinnollisesta ratkaisusta olekaan vielä päätöksiä, Kuopila näkee.

Siun sote aloittaisi 2017

• Suunnittelu alkoi keväällä 2014.

• Mukana Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi.

• Tavoitteena integroida alueen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto yhteen organisaatioon.

• Suunnittelemassa 500 sote-ammattilaista ja alueen väestö.

• Suunnittelutyötä on tehty palvelut edellä ja asiakkaan tilannetta pohtien.

• Lähipalveluiden turvaaminen keskiössä.

• Kunnan laskusta 95 prosenttia perustuu käyttöön ja 5 prosenttia asukaslukuun. Laskun suuruuteen vaikuttavat myös kaksi edellistä vuotta.

• Jos kunnat hyväksyvät perustamissopimuksen 26. lokakuuta, toiminta alkaa vuoden 2017 alussa.