Ajan­kohtai­sta 14/1996 vsk 51 s. 1577

Suojain lonkkamurtumien ehkäisyyn

Vanhusten lonkkamurtumien ehkäisyyn on saatavilla uudentyyppinen housumallinen lonkkasuojain. Suojaimen ovat kehittäneet UKK-instituutin tapaturmatutkimusyksikkö ja Suomen Punaisen Ristin Proteesipalvelu. KPH-lonkkasuojaimessa on housujen molemmille sivuille kiinnitetty pehmustetut suojakilvet, jotka asettuvat lonkan uloimman osan päälle. Markkinoilla on ennestään suojahousuja, joissa suojana on pelkkä pehmuste. Vanhusten säännöllisesti käyttämien lonkkasuojainten on Tanskassa ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa todettu voivan merkittävästi vähentää lonkkamurtumia.

UKK-instituutissa suojainta alettiin kehittää vuonna 1992 Tampereen Hatanpään sairaalan 200 lonkkamurtumapotilaan haastattelun perusteella. Haastattelussa kävi ilmi, että 87 % potilaista oli kaatunut lonkan päälle. Erikoistutkija Jari Parkkari UKK-instituutista kertoo, että biomekaanisella lantiomallilla tehdyissä testeissä pehmuste osoittautui riittämättömäksi suojaksi ja niin päädyttiin anatomisesti muotoiltuun kilpirakenteeseen, jonka sisäpuolella on pehmuste. Kilpi vaimentaa tehokkaasti reisiluun kaulaan kaaduttaessa kohdistuvaa iskua.

- Suojaimessa on sama periaate kuin polkupyöräkypärässä, kertoo Jari Parkkari.

Suojainta voi käyttää hameen tai päällyshousujen alla. Suojakilpi on muotoiltu niin, että se ei haittaa istuessa. Lonkkasuojainta myyvät SPR Proteesipalvelun toimipisteet ja sen hinta on 490 markkaa.

Lue myös

Vanhusten lonkkamurtumat ovat Suomessa jatkuvasti lisääntyneet; vuonna 1993 hoidettiin 6 330 murtumaa, ja jos kehitys jatkuu entisenlaisena, olisi hoidettavien määrä 15 vuoden kuluttua 11 000 vuodessa. Lonkkamurtuman syynä on lähes aina kaatuminen tai putoaminen. Valtaosa potilaista on naisia: UKK-instituutin arvion mukaan 80 ikävuoteen mennessä joka viides nainen ja 90 ikävuoteen mennessä joka toinen nainen on saanut lonkkamurtuman.

Lonkkamurtumien ehkäisy kannattaa, sillä seurantatutkimusten mukaan ennen täysin omatoimisista vanhuksista puolet jää lonkkamurtuman jälkeen osittain ja kolmannes täysin riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta, siis laitoshoitoon. Vamman jälkeisenä vuonna potilaiden kuolleisuus on myös suurempi kuin muiden samanikäisten vanhusten. Lonkkamurtumista koituu vuosittain yhteiskunnalle noin 350 miljoonan markan lasku.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030