Suomalaisille koululaisille syötetään suolaisempaa ruokaa ja tarjotaan harvemmin tuoreita kasviksia kuin heidän vanhemmilleen näiden omissa työpaikkaruokaloissa. Vain kolme prosenttia koulukeittiöstä täytti Suomen Sydänliiton asettamat terveellisen aterian kriteerit.

Suomalainen kouluruokailu niittää mainetta maailmalla - ja syystä. Lämpimän, terveellisen ja puhtaan aterian tarjoaminen on melkoista herkkua.

Ei tarvitse mennä kuin vauraaseen naapuriimme Ruotsiin, jossa kouluruokailu jo takkuaa.

Ruokaloiden ahtauden takia ruokailemaan voi joutua aamulla tai iltapäivällä, ja monet lapset pelkäävät meluisia ruokasaleja. Joskus ruotsalaisruokalasta pitää lähteä tyhjin vatsoin, kun ruoka yksinkertaisesti loppuu kesken.

Kouluruoka ei täytä kriteereitä

Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä puhuttiin alkuviikosta koululaisten ravitsemuksesta.

Kouluruoka on ollut suomalaisille itsestäänselvyys; ehkä siksi siitä tiedetään lopulta aika vähän. Tutkimuksia etenkin kouluruoan laadusta on vain muutamia.

Helsinkiin kokoontuneet ravitsemusterapeutit saivat rikottavaksi monta myyttiä. Tutkimukset kouluruoan terveellisyydestä antavat aika ankean kuvan suomalaisesta ylpeyden aiheesta.

Suomen Sydänliiton kaksi vuotta sitten tekemässä kartoituksessa kouluruoan terveellisyyttä tutkittiin 327 koulussa. Ruokaa arvioitiin kriteereillä, jotka perustuivat aterian rasvaisuuteen ja suolaisuuteen sekä siihen, kuinka usein tarjottiin tuoreita kasviksia, ruisleipää ja margariinia.

- Vain kolme prosenttia keittiöistä onnistui toteuttamaan nämä kaikki kriteerit hyvin. Keskinkertaisesti pärjäsi 24 prosenttia ja huonosti peräti 74 prosenttia keittiöistä, kertoo ravitsemusterapeutti

Raija Partanen

Suurimmat ongelmat liittyivät ruisleivän, vähärasvaisen margariinin ja tuoreiden vihannesten vähäiseen tarjontaan.

Ruoanlaitossa käytettävän rasvan määrästä ja laadusta kouluruoka sai sen sijaan kiitosta. Aikuisten lounaskeittiöitä harvemmin koulukeittiöt käyttävät kermaa tai voita.

Jo 20 sentillä tekisi ihmeitä

Halvalla ei saa hyvää -sananparsi toteutuu varsinkin ruokapöydässä.

Efeko laski kaksi vuotta sitten kouluruoan kustannukset todeten, että kouluaterian hinta on keskimäärin 2,22 euroa. Raaka-aineisiin käytetään kunnasta ja keittiöstä riippuen 0,45-1,10 euroa.

- Näin niukalla budjetilla ei saa joka päivä aikaan ravitsemukselliset laatuvaatimukset täyttävää ateriaa, vaikka tietoa ja taitoa keittiössä olisi, sanoo Raija Partanen.

- Lisäämällä ateriaan 20 senttiä saataisiin ruokalistalle joka päivä pehmeää leipää näkkileivän rinnalle ja kerran viikossa myös jälkiruoka. Tätä oppilaatkin toivovat, sanoo Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja

Ulla-Marja Urho.