Suomalaiset aikuiset voivat aiempaa paremmin, paljastaa Terveys 2011 -tutkimus.

Vuonna 2011 yli 70 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2000 näin vastasi 60 prosenttia.

Lähes 85 prosenttia 30-64-vuotiaista pitää itseään täysin työkykyisenä. Vuonna 2000 heitä oli reilut viisi prosenttia vähemmän.

Tietoa voidaan pitää hyvänä uutisena siksikin, että julkisuudessa on yleensä keskitytty alueellisiin ja sosioekonomisiin terveyseroihin ja tautitaakan kasvuun.

- Positiiviset tulokset eivät taida olla yhtä kiinnostavia uutisia kuin riskit ja uhat, sanoo hanketta johtanut tutkimusprofessori Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Monet kansansairaudet vähenivät, mutta masennus ja astma ovat yhtä yleisiä kuin aiemmin, ja diabetes yleistyy.

Yhä useampi mies on raitis

Monivaiheisessa tutkimuksessa on ollut mukana lähes 8 000 suomalaista, ja tulevissa osajulkaisuissa tuloksia analysoidaan tarkemmin.

- Saamme varmempaa tietoa esimerkiksi siitä, miten suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttumassa. Yli 30-vuotiaiden miesten parissa raittius näyttää lisääntyneen muutamia prosentteja lukuun ottamatta 55-64-vuotiaita, joiden raittius harvinaistui, kertoo tutkimusprofessori Hannu Alho THL:sta.

Naisten keskuudessa raittiiden osuus on merkittävästi vähentynyt lukuun ottamatta 30-44-vuotiaiden ikäluokkaa.

- Huolestuttavaa on myös työikäisten naisten alkoholin riskikäytön tuntuva lisääntyminen. Miesten keskuudessa riskikäyttö ei ole lisääntynyt, Alho huomauttaa.

THL:n ylilääkärin Jaana Suvisaaren mukaan monet suomalaisten mielenterveyden mittarit osoittavat positiivista kehitystä, vaikka mielenterveysongelmat ovat yhä yleisiä ja masennuslääkkeitä käytetään melko paljon.

- Mutta samalla se kertoo siitä, että ennen ehkä vaiettuja ongelmia nykyisin tunnistetaan ja hoidetaan. Tämänkaltaisen väestötutkimuksen arvo onkin juuri siinä, että tiedämme, miten väestö voi, millaisissa oloissa ja millaisella toimintakyvyllä varustettuna.

Suvisaaren mukaan tutkimukseen perehdyttyään lääkäri voi vastaanotollaan kiinnittää huomionsa asioihin, jotka ovat vaarassa jäädä piiloon.

Keskivertosuomalainen

Mies

Käynyt vuoden aikana kaksi kertaa lääkärissä

Selkäkipua joka kolmannella

Vyötärönympärys 99 senttiä

Joka kolmas tavannut ystäviä tai sukulaisia viime päivinä

Syö kolme ruisleipäpalaa päivässä

Kävelee kuudessa minuutissa 626 metriä

Nainen

Käynyt kolme kertaa lääkärillä vuoden aikana

Selkäkipua kahdella viidestä

Vyötärönympärys 89 senttiä

Joka toinen tapaa viikoittain ystäviä tai sukulaisia

Syö 2,5 ruisleipäpalaa päivässä

Kävelee kuudessa minuutissa 581 metriä

(Lähde: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.)