Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi strategia verisuonten kasvun hillitsemiseksi voi parantaa mahdollisuuksia näivettää syöpäkasvaimet hapen ja ravinteiden puutteeseen.

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi strategia verisuonten kasvun hillitsemiseksi voi parantaa mahdollisuuksia näivettää syöpäkasvaimet hapen ja ravinteiden puutteeseen.

Angiogeneesin eli uusien verisuonten muodostumisen estäjiä käytetään jo tälläkin hetkellä eräiden syöpäkasvainten hoidossa. Angiogeneesin estäjien teho on kuitenkin usein liian heikko, ja joskus syöpä voi muuntua niille vastustuskykyiseksi.

Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmä on jo aiemmin osoittanut, että syöpäkasvaimen etäpesäkkeiden muodostumista imusolmukkeisiin voidaan ehkäistä vasta-aineilla, jotka estävät verisuonikasvutekijä VEGF-C:n sitoutumisen VEGFR-3-reseptoriin. Nämä vasta-aineet estävät myös verisuonten uusmuodostumista kokeellisissa kasvaimissa. Ongelmana on ollut se, että vasta-aineet joutuvat kilpailemaan reseptoriin sitoutumisesta kasvaimissa olevien kasvutekijöiden kanssa – jos kasvutekijöiden määrä on suuri, vasta-aineet menestyvät huonosti. Vasta-aineiden voi myös olla vaikea päästä kasvaimeen, sillä kasvainten verisuonisto on hyvin epäsäännöllistä ja kudosnesteen paine kasvaimissa on korkea.

Cancer Cell –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuvattu uusi vasta-aine ei estä kasvutekijän sitoutumista reseptoriin, vaan se estää reseptorin aktivaatiossa välttämättömän reseptorien pariutumisen. Siksi uusi vasta-aine toimii paremmin korkeissa kasvutekijäpitoisuuksissa.

– Yhdistelmä kasvutekijän sitoutumista ja pariutumista estäviä vasta-aineita näyttää tehokkaammalta kuin kumpikaan vasta-aine yksinään, professori Alitalo kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kuva: Pixmac