Vaihdevuodet ovat saattaneet kehittyä vähentämään kilpailua anopin ja miniän välillä. Tähän tulokseen ovat tulleet tutkijat, jotka ovat tutkineet suomalaisia kirkonkirjoja kahdensadan vuoden ajalta.

Vaihdevuodet ovat saattaneet kehittyä vähentämään kilpailua anopin ja miniän välillä. Tähän tulokseen ovat tulleet tutkijat, jotka ovat tutkineet suomalaisia kirkonkirjoja kahdensadan vuoden ajalta.

Vaihdevuosien evolutiivinen perusta on askarruttanut tutkijoita. Sheffieldin yliopiston tutkija Virpi Lummaa ja Turun yliopiston tutkija Mirkka Lahdenperä keräsivät kirkonkirjoista tiedot syntymistä, kuolemista ja avioliitoista noin vuosilta 1700–1900, ajalta ennen moderneja ehkäisymenetelmiä ja terveydenhuoltoa.

Tutkimuksesta selviää, että lapsilla oli heikommat mahdollisuudet selvitä hengissä, jos anoppi ja miniä saivat lapsia samoihin aikoihin. Anopin lasten todennäköisyys selvitä hengissä 15-vuotiaaksi väheni 50 prosentilla. Miniän lasten kohdalla selviämismahdollisuudet vähenivät 66 prosentilla.

Sen sijaan äidin ja tyttären samoihin aikoihin saamat lapset selvisivät yhtä todennäköisesti hengissä kuin muutkin.

Tutkimuksesta selvisi myös, että naisilla, jotka eivät saaneet lapsia yli 50-vuotiaina, oli enemmän lapsenlapsia.

Tutkijoiden mukaan tämä tutkimus vahvistaa käsityksiä, joiden mukaan vaihdevuosilla on yhteys isoäitien merkittävään rooliin lastenlasten hoitajina.

Tutkimus julkaistiin Ecology Letters -lehdessä. Tutkimuksesta ovat kertoneet EurekAlert-uutistoimisto ja Nature-lehti verkkosivuillaan.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia