Suomen kieltä ei opi itsestään

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidoissa on puutteita. Tulos ei yllätä Adel Bachouria eikä Thair Al-Janabia.

Adel Bachour

Thair Al-Janabi

Neljännesvuosisadan Suomessa asunut keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Adel Bachour tietää, että suomen kieltä ei opi itsestään. Hän joutui aikanaan tekemään kielitaidon eteen valtavasti töitä.

Syyriassa lääkärin paperit ja erikoistumisen Pariisissa suorittanut Bachour oli Suomeen saapuessaan jo kokenut erikoislääkäri, mutta uuden kotimaan kieli ei taipunut suussa muutamaa sanaa enempää.

– Voitte kuvitella, kuinka hankalaa se oli. Ymmärsin ainoastaan joka kolmannen sanan, hän kuvailee keskustelua suomeksi suomalaisen vaimonsa kanssa.

Siksi hän ei ole yllättynyt filosofian maisterin Maija Tervolan suomen kielen väitöskirjan havainnoista. Tervolan väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen kielen taidossa on puutteita. Kielitaitovaatimus on asetettu liian matalalle, ja usein se ei vastaa lääkärin työn vaatimuksia.

Tervola nostaa ongelman lähtökohdaksi kielikokeen, joka ei erittele lääkäreitä, jotka tarvitsisivat lisätukea kielenoppimiseen.

– Rehellisesti sanoen ei ole kielitestiä, joka onnistuisi mittaamaan kaikkien kielitaidon. Kielitesti mittaa kielitaitoa jonkin verran, mutta ei kaikkea, sanoo Bachour.

Bachourin mukaan maahanmuuttajataustaisen lääkärin kielitaidon kehittymisessä on monta ratkaisevaa tekijää. Hänelle ratkaisevin tekijä oli, että kotikieli vaihdettiin englannista suomeksi.

– On erittäin hyvä, jos lähipiiri tukee maahanmuuttajalääkäriä.

Hänen mukaansa kielikurssit ovat tärkeitä kielitaidon kartuttamisessa, mutta työhön terveydenhuollon parissa ne eivät valmista.

Tervolan väitöstutkimuksessa todetaan, että puutteet maahanmuuttajalääkäreiden suomen kielen taidossa näkyvät erityisesti potilastilanteissa. Bachourin mukaan palkattujen lääkärien kielitaito on ylilääkärin vastuulla. Maahanmuuttajataustaisten lääkärien työssä suoriutumista on seurattava ja heitä on myös autettava.

– Potilasturvallisuus on kaikkein tärkeintä. Lääkärin, joka ei ole täysin varma, mitä potilas tarkoittaa, on kysyttävä uudestaan, Bachour kiteyttää.

Kielitaito karttuu vähitellen

Neljä vuotta sitten Suomeen Irakista saapunut lääkäri Thair Al-Janabi työskentelee tällä hetkellä Malmin sairaalassa. Hän on suorittanut kaksi kolmesta laillistamistentistä, joten hän työskentelee yhä Valviran valvonnassa. Lääkärin paperit hän suoritti Irakin Badgadissa vuonna 2013.

Al-Janabi jakaa Bachourin näkemyksen kielitaidosta. Lääkärin työssä tarvittava kielitaito on erilaista kuin kahvilassa tai kaupassa tarvittava. Al-Janabin mukaan kielitaitotesti ei anna realistista kuvaa maahanmuuttajataustaisen lääkärin kielitaidosta.

– Lääkärillä voi olla hankaluuksia potilaiden ymmärtämisessä, vaikka olisi saanut korkeat pisteet kielikokeessa tai päinvastoin eli töissä voi sujua hyvin, vaikka ei olisi päässyt kielitestiä läpi, sanoo Al-Janabi.

Al-Janabin kielitaito on karttunut vähitellen. Kielikurssit ja kielikylpy työpaikalla auttoivat eteenpäin, mutta myös suomalaisten keskustelujen kuunteleminen. Motivaatiota unohtamatta.

– Kielitaidon kehittymistä on auttanut myös paljon, että kirjoitan ylös lauseet, joita en tiennyt. Tämän jälkeen selvitän itselleni, mitä kukin lause tarkoittaa. Ymmärrän, että kielitaito vaatii jatkuvaa työtä.

Työpaikalla hän on saanut apua kollegoilta ja senioreilta, mutta ei virallisia reittejä pitkin. Nekin tilanteet potilastyössä, joissa kielitaito on aiheuttanut haasteita, on saatu ratkaistua.

– Aina tulee uusi sana tai lause, jota en ymmärrä. Esimerkiksi, jos vastaanotolle tulee potilas, jonka murre on erilainen tai hän puhuu epäselvästi esimerkiksi aivoinfarktin takia, niin tarvitsen apua. Minulle ei ole tullut eteen tilanteita, jotka olisivat vaikuttaneet potilaiden hoitoon.

Oma kielitaidon mittaava testi

Al-Janabi ehdottaa maahanmuuttajataustaisille lääkäreille omaa kielitaitoa mittaavaa testiä.

– Olisi erittäin hyvä, jos lääkäreille järjestettäisiin erillinen kielikurssi. Kurssiin pitäisi liittää kielitesti, joka mittaa potilastyössä tarvittavaa kielitaitoa.

Hänen mielestään kurssit eivät kuitenkaan korvaa työssä oppimista.

– Kielitaitoa pitää ylläpitää ja käyttää koko ajan, hän jatkaa.

Bachourin näkemys on, että maahanmuuttajataustaisille lääkäreille pitäisi löytää amanuenssin paikkoja. On luontevaa oppia kieltä siellä, missä sitä tarvitaankin. Bachour sai amanuenssin paikan asuttuaan Suomessa puoli vuotta.

– Kysymys on rahoituksesta ja päätöksenteosta. Ylilääkäri ei ole maahanmuuttajataustaisen lääkärin palkkausta vastaan, jos Kela maksaa lääkärin palkan. Tällä tavoin sairaala saa lisää työvoimaa.

Bachourin mukaan maahanmuuttajataustainen lääkäri oppisi kieltä turvallisesti ja vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Kun kielitaito on kehittynyt tarpeeksi vahvaksi, ylilääkäri voisi kirjoittaa kielitaidosta todistuksen.

Hän huomauttaa, että usein maahanmuuttajataustainen lääkäri työllistyy myös sellaiseen paikkaan, jota kukaan ei ole halunnut.

– Mitä nopeammin he pääsevät oikeisiin lääkärin töihin, sitä halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle, Bachour tuumaa.

Harjoittelupaikkojen niukkuus on pullonkaula

Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro ei ole yllättynyt väitöstutkimuksen havainnoista. Lääkäriliittoon on tullut ajoittain viestejä, joissa ihmetellään maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kielitaitoa.

– Suomi on vaikea kieli, ja lääkärin työssä kielitaidolta vaaditaan vielä arkista kanssakäymistä enemmän. Potilaalla on kuitenkin oikeus odottaa, että häntä hoitava lääkäri ymmärtää varmasti kaiken potilaan kertoman.

Riittämätön kielitaito ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta missään tilanteessa.

– Viime kädessä työnantajalla on vastuu siitä, että kunkin tehtävän edellyttämä kielitaito on työntekijällä riittävällä tasolla, Heistaro lisää.

On tunnettua, että harjoittelupaikkojen vähyys maahanmuuttajalääkäreiden kohdalla aiheuttaa pullonkaulan heidän pätevöitymispolkuunsa. Harjoittelijoiden palkkaus vaatii varoja ja heidän ohjauksensa resursseja, joita on muutenkin paikoin niukasti.

– On kuitenkin niin valtion, työnantajien kuin maahanmuuttajakollegoiden etu, että laillistusprosessi vaadittuine harjoitteluineen etenee mahdollisimman sujuvasti ja että työskentelyyn riittävä kielitaidon taso saavutetaan mahdollisimman pian.

Heistaro jakaa Bachourin näkemyksen räätälöidyn koulutuksen tärkeydestä.

– Maahanmuuttajalääkäreille tulisi tarjota räätälöityä ammatillista kielikoulutusta heidän työvalmiuksiensa ja kotoutumisensa edistämiseksi.

Tällä hetkellä räätälöityä koulutusta järjestää esimerkiksi Duodecim, jonka verkkokurssisarja on tarkoitettu ulkomaalaisille lääkäreille, joilla on suomen kielestä suoritettuna perustason kurssit ja jotka haluavat parantaa osaamistaan.

– Lähiopetusta puolestaan voisivat tarjota niin julkiset kuin yksityiset oppilaitokset, ja kustannuksiin voisivat osallistua niin työnantajatahot kuin esimerkiksi työvoimaviranomaiset.

Adel Bachour, 61

› Valmistui lääkäriksi Syyrian pääkaupungin Damaskoksen yliopistosta vuonna 1981.

› Työskenteli armeijassa asevelvollisuutta suorittaessaan lääkärinä kahden vuoden ajan.

› Erikoistui Ranskassa vuonna 1983. Työskenteli erikoislääkärinä sairaaloissa Pariisissa.

› Muutti Suomeen 1994 suomalaisen vaimon ja lapsen kanssa.

› Koulutukseltaan keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri. Työskentelee osastonylilääkärinä HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa.

Thair Al-Janabi, 29

› Valmistui lääkäriksi Irakin Badgadin yliopistosta vuonna 2013.

› Työskenteli lääkärinä reilun vuoden ajan, kunnes muutti Suomeen.

› Asunut Suomessa hieman yli neljä vuotta.

› Työskentelee yleislääkärinä Malmin sairaalassa Valviran valvonnassa.