Ajankohtaista

Suomessa ensimmäinen A(H1N1)-kuolema

Suomen ensimmäinen influenssa A(H1N1)-virukseen liittyvä kuolemantapaus sattui Pohjois-Pohjanmaalla viime lauantaina.

Suomen ensimmäinen influenssa A(H1N1)-virukseen liittyvä kuolemantapaus sattui Pohjois-Pohjanmaalla viime lauantaina. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuoli 25-vuotias vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut nainen. Hänellä oli todettu noin viikkoa aiemmin sikainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon oli annettu samana päivänä oseltamiviiri (Tamiflu)-lääkehoito. Kuolemansyytä selvitetään parhaillaan, kertovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteisessä tiedotteessaan.

Ministeriön mukaan A(H1N1)-virukseen liittyvä kuolema oli odotettavissa myös Suomessa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa.

Ministeriön mukaan influenssaepidemiaan on varauduttu Suomessa hyvin. STM sanoo, että keskimäärin tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa.

Suomessa on varmistettu kaikkiaan 522 A(H1N1)-tartuntaa. Näistä noin 50 todettiin viimeisen kahden viikon aikana. Viime viikon löydöksistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Muualta Suomesta ei ole saatu viitteitä laajemmista yhteisötartunnoista.

Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa. Viime viikolla epidemia oli käynnissä yhdeksässä Euroopan maassa. Näitä maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Irlanti, Islanti, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi.

Rokotukset käynnissä

Terveydenhuollon sikainfluenssa-rokotukset ovat käynnistyneet useilla paikkakunnilla, ja raskaana olevien rokotukset voivat alkaa tällä viikolla. Riskiryhmien rokotukset alkavat tämän jälkeen kuntien ilmoittaman aikataulun mukaan. Kunnat tiedottavat aikatauluista asukkailleen, STM muistuttaa.

STM ja THL suosittelevat erityisesti, että ensivaiheessa rokotettavat terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 6 kuukauden - 64 vuoden ikäiset ottaisivat rokotteen, sillä siten ehkäistäisiin eniten taudin vakavia seuraamuksia ja taudin leviämistä.

Rokotteita on tällä viikolla käytössä 437 000, joka viikko tulee 100 000 - 200 000 annosta lisää. Kaikki erityisryhmät on rokotettu vuoden loppuun mennessä, STM kertoo.

"Rokote on turvallinen"

Viranomaiset painottavat, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee Suomessakin käytettävää Pandemrix-rokotetta.

- Rokotteen tehosteainetta eli adjuvanttia on tutkittu jo ennen kuin sen käyttöä on alettu harkita rokotteissa. Suomeen ostettujen rokotteiden tehosteaine ei ole uusi keksintö, sillä samankaltaista tehosteainetta sisältävää kausi-influenssarokotetta on käytetty jo vuodesta 1997 yli 40 miljoonaa annosta, tiedotteessa todetaan.

Käyttökokemusta pandemiarokotukselta tällaisenaan puuttuu, mutta sen osien tai rokotetta läheisesti muistuttavien rokotteiden käyttäytymisestä on kokemusta aiempien rokotteiden perusteella. Esimerkiksi rokotteen säilytysaine tiomersaali on ollut erittäin laajassa käytössä rokotteissa, niin pikkulapsilla kuin raskaana olevillakin, STM kertoo.

Rokote ei sisällä aineita, jotka ovat haitallisia raskaana olevalle, sikiölle tai raskauden kululle, STM ja THL vakuuttavat.

- Sikainfluenssa on kiistatta ollut raskaana oleville vaarallisempi kuin muille samanikäisille naisille. Taudin estäminen on mahdollista rokotteella. Lisäksi etenkin loppuraskauden rokotus suojaa syntyvää vauvaa, jota itseään ei voida rokottaa.

Suomessa käytettävä pandemiarokote ei aiheuta rokotetulle heikennettyä infektiota. Rokote voi aiheuttaa samantyyppisiä haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotukset. Rokotuskohdan kipeytyminen on hyvin yleistä. Osalla rokotetuista ilmenee lisäksi päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua sekä lämmönnousua. Haittavaikutukset menevät ohi päivässä tai parissa.

Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen. Rokotteen tehon odotetaan olevan hyvän, noin 90 prosenttia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030