Suomessa vähän tutkimustietoa adoptiolapsista Ulkomailta adoptoiduista valtaosa sopeutuu hyvin
Ulkomailta adoptoiduilla lapsilla on enemmän lähetteitä mielenterveyspalveluihin kuin ei-adoptoiduilla lapsilla, mutta suurin osa on kuitenkin sopeutunut hyvin. Ulkomailta adoptoidut lapset näyttäisivät, toisin kuin ehkä voisi olettaa, sopeutuvan ja selviytyvän paremmin kuin kotimaasta adoptoidut, jos mittarina käytetään käytösongelmia ja lähetteitä mielenterveyspalveluihin, osoittaa äskettäin JAMA:ssa julkaistu meta-analyysi (JAMA 2005;293:2501- 2515).
Sen mukaan ei ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että lapsen adoptioikä vaikuttaisi ratkaisevasti myöhempien käytösongelmien ilmenemiseen.
Koko ajan lisääntyvissä kansainvälisissä adoptioissa siirtyy vuosittain noin 40 000 lasta kaikkiaan yli sadan maan kesken.
Suomessa kansainväliset adoptiot ovat vielä melko uusi ilmiö, mutta niiden määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alusta. Kansainvälisiä adoptiota välittävät Pelastakaa lapset ry, Interpedia ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.
Vuonna 1997 Suomeen tuli kansainvälisissä adoptioissa 192 lasta, vuonna 2002 jo 246 lasta ja viime vuonna 289 lasta. Suomen adoptoidaan yhä enemmän lapsia Kiinasta, viime vuonna yhteensä 133. Venäjältä adoptoitujen lasten osuus on sen sijaan hieman vähenemässä.
Kotimaisia adoptioita on Suomessa nykyään hyvin vähän, Pelastakaa lapset ry:n ylilääkärin Jari Sinkkosen arvion mukaan enintään muutamia kymmeniä vuodessa. Niiden määrästä on hänen mukaansa vaikea saada luotettavia tietoja.
Adoptiolapsista vähän tutkimusta
Suomessa adoptiolasten sopeutumista ja selviytymistä on tutkittu vain vähän, mikä osaksi johtuu juuri siitä, että kansainväliset adoptiot ovat vielä niin uusi asia. Niinpä Suomesta puuttuu myös tutkimustieto siitä, onko ulkomailta tai kotimaasta adoptoitujen lasten selviytymisessä jotain eroa.
- Näppituntumalla voi kuitenkin sanoa, ettei Suomessa pidä paikkaansa, että ulkomailta adoptoidut selviäisivät paremmin kuin kotimaasta adoptoidut, sanoo Jari Sinkkonen.
Hän muistuttaa että ulkomailta adoptoiduilla lapsilla saattaa olla monenlaisia traumatisoivia kokemuksia ja he ovat tullessaan jo leikki-ikäisiä, ehkä sitä vanhempiakin. Jos ulkomailta adoptoitava lapsi on elänyt monia vuosia lastenkodissa, tilanne on aivan erilainen kuin adoptoitaessa terve suomalainen vauva.
- Kotimaasta adoptoidut lapset ovat Suomessa yleensä hyvin pieniä adoptoitaessa, ja meillä on sellainen kuva, että he selviävät erittäin hyvin, Sinkkonen sanoo.
Hän onkin aivan eri mieltä meta-analyysin tuloksesta, jonka mukaan lapsen iällä adoptiohetkellä ei olisi ratkaisevaa merkitystä.
- Mielestäni erittäin luotettavissa tutkimuksissa on ihan selvästi osoitettu, että iällä on merkitystä, tietysti lapsen kokemuksista riippuen.
Sinkkonen viittaa esimerkiksi tutkimuksiin lapsista, jotka adoptoitiin Romaniasta Ceausescun kukistuttua.
- Niiden perusteella on aivan selvää, että ongelmia on sitä enemmän, mitä pitempään lapsi on elänyt vaurioittavissa olosuhteissa.
- Näiden meta-analyysien pulmana onkin se, että valtavan suureen aineistoon ja monenkirjaviin tutkimuksiin hukkuu aika lailla detaljeja, vaikka tarkoituksena oli nimenomaan terävöittää löydöksiä, Sinkkonen toteaa.
Vaikka ulkomailta adoptoitujen lasten sopeutumisesta ei tutkimustietoa olekaan, on siitä syntynyt kuvaa esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden perheisiin tekemien seurantakäyntien ja loppuraporttien pohjalta.
- Näiden perusteella lapset selviävät yleensä hyvin. Loppuraportin jälkeen meillä ei kuitenkaan ole selvää kuvaa esimerkiksi mielenterveyspalvelujen käytöstä, Sinkkonen toteaa.
