Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa saadaan uutta tietoa kasvojen havaitsemiseen liittyvistä tunnereaktioista ja niiden kehittymisestä.

Katseen suunnalla on merkitystä kasvoista saatavan näköinformaation käsittelyyn. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa on havaittu, että aivojen näköjärjestelmä käsittelee toisen henkilön kasvoja tehokkaammin silloin kun henkilön katse on kohdistettu suoraan kuin katseen sivulle suuntautuessa. Tutkimus on osa Neurotieteen tutkimusohjelmaa (NEURO).

Tulos korostaa katsesuunnan keskeistä merkitystä vuorovaikutuksessa ja osoittaa kuinka toisen ihmisen katsesuunta vaikuttaa jopa kasvoista tehtäviin perushavaintoihin.

– Tutkimuksemme osoittavat myös, että kahden ihmisen välinen katsekontakti ja sivuun käännetty katse vaikuttavat lähestymis- ja välttämiskäyttäytymistä säätelevien hermostollisten mekanismien toimintaan. Toisen ihmisen suoran katseen näkeminen valmistaa lähestymiseen, sivuun käännetyn katseen näkeminen valmistaa välttämiseen, sanoi tutkimusta johtava Tampereen yliopiston professori Jari Hietanen Suomen Akatemian Tiedeaamiaisella.

Aivojen etuotsalohkojen toimintaa aivosähkökäyrän avulla mitanneen tutkimuksen tuloksien mukaan suoran katseen näkemisen aikana koehenkilöiden vasen etuotsalohko oli oikeaa aktiivisempi. Käännetyn katseen näkemisen aikana tilanne oli päinvastainen. Vasemmalle painottunut aktivaatioasymmetria liitetään lähestymiseen ja oikealle painottunut välttämiseen. Ensimmäistä kertaa on fysiologisin mittauksin osoitettu, että toisen ihmisen katseen suunta vaikuttaa niihin aivojen järjestelmiin, jotka osallistuvat ihmisen perustavanlaatuisten motivationaalisten reaktioiden säätelyyn.

Uusia menetelmiä autismin ja psyykkisten häiriöiden tunnistamiseen

Tutkimushankkeesta saadaan uutta tietoa kasvojen havaitsemiseen liittyvistä tunnereaktioista ja niiden kehittymisestä.

– Autismissa katsekontaktiin liittyvät poikkeavuudet ovat yksi varhaisimmista ja tyypillisimmistä ongelmista, ja näin ollen kuvattujen tutkimusten avulla on mahdollista saada selvyyttä siihen, miksi autistisesti käyttäytyvät henkilöt välttävät katsekontaktia, Hietanen kertoo.

Erilaisten sosiaalisten ärsykkeiden, esimerkiksi toisten ihmisten kasvonilmeiden, aiheuttamien tunnereaktioiden poikkeavuudet ovat ilmeisesti keskeisessä asemassa erityyppisissä psyykkisissä häiriöissä, joten tutkimuksesta saatava tieto tarjoaa mahdollisuuden myös kehittää tehokkaita menetelmiä psyykkisten häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon.