Aivoverenvuodon saaneen potilaan tulevaisuutta ennustaa hänen tilansa hoitoontulovaiheessa.

Alentunut tajunnan taso ja vuodon suuri koko viittaavat aivoverenvuotopotilaan huonoon ennusteeseen. Ennustetta heikentävät myös potilaan korkea ikä ja verenohennuslääkkeiden käyttö, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL Sami Tetri tutki aivoverenvuodon ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella potilailla, jotka oli toimitettu aivohalvausyksikköön hoitoon. Tutkimukseen kerättiin tiedot kaikista potilaista 11 vuoden ajalta.

Aineisto käsitti mm. tiedot potilaiden tilasta hoitoontulovaiheessa, kuvantamistutkimusten tulokset, tiedot lääkityksistä ja perussairauksista, laboratoriokokeiden ja kliinisten mittausten tuloksista sekä kuolleisuustiedot.

Väitöskirjatyön perusteella sydäntaudeilla, diabeteksella sekä tulopäivän korkealla verenpaineella oli itsenäinen varhaista kuolemaa ennustava vaikutus. Hoitamaton verenpainetauti näytti lisäävän aivoverenvuodon riskiä kylminä kuukausina.

Vuodon jälkeen laskimotukokset olivat halvauksen vuoksi tavallisia ja aiheuttivat keuhkoveritulpan kautta oman lisänsä kuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan näiden ehkäisyyn käytettävä verenohennushoito pieninä annoksina (enoksapariinia 20 mg päivässä) ei ehkäissyt laskimotukoksia riittävän tehokkaasti, mutta ei myöskään lisännyt kuolleisuutta.

LL Sami Tetrin neurologian väitöskirja tarkastetaan 20.5.2009 Oulun yliopistossa.