Muutokset eräiden geenien ilmentymisessä muuttavat sydämen toimintaa ja sopeuttavat sydänlihasta ylläpitämään pumppaustoimintaa myös happivajaissa olosuhteissa.

Sydän käyttää runsaasti happea energiantuotannossaan. Hapensaanti voi kuitenkin häiriintyä lukuisissa sydänsairauksissa, jolloin happea käyttävät prosessit estyvät ja sydän alkaa kärsiä hapenpuutteesta.

Sydän pyrkii sopeutumaan heikentyneen sepelvaltimoverenkierron aiheuttamaan hapenpuutteeseen muuttamalla sydänlihassolujen geenien ilmentymistä ja sitä kautta toimintaansa.

Veli-Pekka Ronkainen havaitsi Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muutokset eräiden geenien ilmentymisessä muuttavat sydämen toimintaa ja sopeuttavat sydänlihasta ylläpitämään elintärkeää pumppaustoimintaa myös happivajaissa olosuhteissa. Koemalleina tutkimuksessa käytettiin hiiren ja rotan sydänsolu- ja kudosviljelymalleja sekä sydäninfarktimalleja.

Tutkimus osoittaa hapenpuutteessa aktivoituvien transkriptiotekijöiden roolin olevan oleellinen myös sydänsolujen hapenpuuteadaptaatioprosesseissa. Tutkimus paljastaa myös uusia mahdollisia kandidaattigeenejä tehokkaampia terapiamuotoja varten ja tulokset voivat ohjata myös uusien lääkeaineiden kehittelyä.

Kuva: Pixmac