Lehti 32: Ajan­kohtai­sta 32/1998 vsk 53 s. 3686

Sydän yhdistää: Laaja toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut merkittävästi viimeisten 25 vuoden aikana. Työikäisten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt noin 70 %, mutta sydän- ja verisuonisairastavuutemme on silti liian suuri. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat huomattavan paljon työkyvyttömyyttä, ja sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Runsas viidennes sairaaloiden hoitopäivistä käytetään verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Noin 450 000 suomalaista on oikeutettu kohonneen verenpaineen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin, kun taas sepelvaltimotaudin takia niitä saa 160 000 suomalaista.

Ikääntymiseen liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet Suomessa. Sydänpotilaiden määrä on jopa lisääntynyt; sairaus on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Nuorison terveyskäyttäytyminen on muuttunut: nuorten alkoholinkäyttö on humalahakuisempaa kuin aiemmin, huumeiden käyttö on lisääntynyt, ja nuorten tupakointi on paljon yleisempää kuin lähes kaikissa Euroopan maissa.

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyttä edistämään pyrkivän Sydän yhdistää -toimenpideohjelman valmisteluun osallistui yli 60 yhteiskunnan eri vaikuttajatahoa. Ohjelman tavoitteena on suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden puolittaminen, sen laskeminen nykyiselle eteläeurooppalaiselle tasolle. Sydäntautiliitto vastaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa eri toimenpiteiden suunnittelusta ja koordinoinnista. Syksyllä 1998 järjestetään eri puolilla Suomea yli 10 tilaisuutta, joiden tarkoituksena on aloittaa toimenpideohjelman alueellinen toteuttaminen. Valtakunnallisella tasolla on käytännön toimien suunnittelua varten koottu 6 eri työryhmää, jotka keskittyvät koulutukseen, viestintään, joukkoruokailuun, liikuntaan, järjestötoimintaan sekä elintarvikkeiden symbolimerkintöjen kehittämiseen.

Lue myös

Sydän yhdistää -toimenpideohjelman mukaan oppilaitoksissa tulisi opettaa terveyttä edistäviä ruoanlaittotaitoja, kehittää kouluruokailua ravintosuositusten mukaiseksi ja laatia selkeä terveyskasvatusohjelma. Myös työpaikkaruokailua täytyisi kehittää ravintosuositusten mukaiseksi. Suolan käyttöä teollisissa elintarvikkeissa pitäisi vähentää, ja teollisuuden tulisi kehittää uusia vähäsuolaisia tuotteita. Kuntien pitäisi huolehtia siitä, että elintarvikevalvonnan voimavarat ovat riittävät. Sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä edistää parhaiten suuria lihasryhmiä kuormittava pitkäkestoinen liikunta, jota harrastetaan miltei päivittäin ja vähintään puoli tuntia kerrallaan. Tämän vuoksi mm. kunnissa, järjestöissä, työpaikoilla pitäisi laatia tavoitteelliset ja toteuttamiskelpoiset liikunnan edistämisohjelmat. Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa tulisi edistää myönteisiä asenteita liikuntaa kohtaan ja tutustuttaa lapset eri liikuntamuotoihin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030