Puolustusvoimat edellyttää, että alokkaan sairauden tila on kartoitettu perusteellisesti ennen vapauttamispäätöstä.

Nuorella havaittu sydänsairaus ei välttämättä estä asepalveluksen suorittamista. Jos vapauttamista harkitaan, on ensin arvioitava, pahentaako fyysinen rasitus sairauden oireita. Puolustusvoimat edellyttää, että alokkaan sairauden tila on kartoitettu perusteellisesti ennen vapauttamispäätöstä.

Elja-Pekka Erkkilällä on parinkymmenen vuoden kokemus kutsuntalääkärinä toimimisesta. Erkkilä esitelmöi sydänsairauden vaikutuksesta asepalvelukseen Tampereen lääkäripäivillä torstaina.

Erkkilän mukaan alokkaan sydänsairaus on yleensä tiedossa jo ennen kutsuntoja. Näin varsinkin, jos ­sydän on leikattu. Asepalveluksen kokonaan ­estäviä sydän- ja verisuonisairauksia ei tule vastaan montaakaan kertaa vuodessa, ja rakenteellisia ­sydän­vikojakin vain kymmenkunta.

– Eniten on nuoria, jotka kamppailevat verenpaineen kanssa. Heitä tulee vastaan muutama joka viikko. Myös ­aiemmin sairastetut sydänlihaksen ­tulehdukset ovat melko yleisiä. Silloin on varmistettava, että alokas on täysin toipunut ennen asepalveluksen aloittamista, Erkkilä sanoo.

Pirkanmaan nuorisossa näkyy sama kehitys kuin muualla Suomessa. – Alokkaiden yleiskunto on heikkenemään ja ylipaino lisääntymään päin. Korkea verenpaine ei kuitenkaan välttämättä liity ylipainoon, vaan usein taustalla on sukurasite.

Asenne ei ole terveyssyy

Erkkilä on havainnut, että yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat nykynuorille vieraampia kuin 1970–80 -luvuilla asepalveluksen suorittaneille. Sen ikäluokan isillä ja ­äideillä oli vielä omakohtaista kokemusta sota-ajasta. Nykyisten parikymppisten vanhemmilla sitä ei enää ole, ja tämä näkyy asenteissa.

– Asepalveluksen keskeyttäminen ei ole yhtä paha juttu kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Keskeyttämisen syy ei myöskään aina ole terveydellinen. Todellinen syy löytyy kokemukseni mukaan alokkaan motivaatiosta.

Erkkilän mielestä paljon puhuttu keskeytysten lisääntyminen ei lepää syntinä kutsuntalääkärien harteilla. Lääkäri-hoitajatiimin yhteistyön ­onnis­tuminen on kutsunnoissa toki tärkeää, mutta minkäänlaisesta epäonnistumisesta ei voida keskeyttäneiden kohdalla puhua.

Asepalveluksen keskeyttäneiden määrän kasvu selittyy paitsi alokkaiden, myös puolustusvoimien asennemuutoksella.

– Puolustusvoimien lähtökohta on edelleen se, että koko ikäluokka koulutetaan. Enää ei kuitenkaan koko porukasta pidetä väkisin kiinni. Jos kaveri ei halua olla armeijassa, hänet on ­parempi laittaa siviiliin. Tällä tavoin hän ei häiritse muita, Erkkilä sanoo.

Mia Flygar