Lehti 1-2: Ajan­kohtai­sta 1-2/1994 vsk 49 s. 50

Sydäntautigeenit selvillä 10 vuoden kuluttua?

Suomalaisilta löytyy 3-7 sydän- ja verisuonitaudeille altistavaa geeniä ja tärkeimmät niistä tunnetaan jo kymmenen vuoden kuluttua. Näin arvioi molekyylibiologian professori Leena Palotie Kansanterveyslaitokselta. Palotie sai yhdessä LKT Riitta Lassilan kanssa valtimoveritulpan syntyä koskevaan tutkimukseensa Paavo Nurmen Säätiön 250 000 markan juhlastipendin.

- Tietyt sydäntaudeille altistavat geenit selittänevät suurelta osin suuren verisuonisairastavuuden. Jo Itä- ja Länsi-Suomen välinen sairastavuusero osoittaa, että perimä luo alttiuden sydänsairauksille, Palotie huomauttaa.

Palotie ja Lassila keskittyvät hyytymistekijöiden tutkimiseen. Geenien joukosta on poimittu viisi todennäköisintä, joista geenivirheet saattaisivat löytyä. Epäiltyjen listan kärjessä ovat fibrinogeeni ja von Willebrand -tekijä. Myös ranskalais-englantilaisessa tutkimuksessa tärkeäksi arvioitu ACE on Palotien mukaan kandidaattigeeni, jota kannattaa katsoa tarkemmin. Aivan alustavien suomalaistulosten mukaan se ei kuitenkaan näyttäisi osoittautuvan ratkaisevaksi suomalaisen sairastavuuden kannalta.

- Kun ratkaisevat riskigeenit on löydetty, pääsemme eroon kaikkiin kohdistuvasta terveysterrorista ja voimme kohdistaa neuvonnan sitä todella tarvitseviin riskihenkilöihin, Leena Palotie muistuttaa.

Riitta Lassilan arvion mukaan jo parin vuoden päästä on käytössä täsmälääkkeitä, jotka pystyvät estämään verihiutaleiden toiminnan. Lääkkeitä tutkittaessa on mm. todettu, että epästabiilin angina pectoriksen oireet häviävät lähes täysin, kun potilaalle annetaan verihiutaleiden toiminnan estäjää. Myös trombiinin estäjiltä odotetaan Lassilan mukaan paljon, estäväthän ne tehokkaasti hyytymistä ja tulpan kasvua. (K-MP)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030