Mikä on riittävä palvelutaso synnytyksille?

Lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa hylättiin kaavailtu tuhannen synnytyksen raja.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä lausuntokierrokselle lähtenyt kiireellisen hoidon järjestämistä koskeva asetusluonnos otti synnytyksiin uuden tulokulman. Asetusluonnoksessa esitetään, että kaikissa synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa on oltava "välittömästi saatavilla naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärit tai synnytysten hoitoon ja nukutuksiin hyvin perehtyneet lääkärit".

Käytännössä tämä tarkoittaa lääkärien työpaikkapäivystystä.

- Jos sairaanhoitopiireissä niin halutaan, kaikki nykyiset synnytyssairaalat säilyvät. Mutta joissain sairaaloissa palvelutasoa on tuntuvasti nostettava, mikä merkitsee kulujen kasvua, toteaa asetusluonnosta kirjoittanut lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä.

Kiireellistä hoitoa pohtinut työryhmä perusti esittämänsä tuhannen synnytyksen minimirajan tilastoihin ja tutkimuksiin. Niiden mukaan keskittäminen säästäisi 1-2 lapsen hengen vuodessa. Kuitenkin samaan aikaan matkasynnytykset lisääntyisivät, jolloin menetettäisiin noin kuuden lapsen henki.

- Neonataalikuolleisuutemme on niin pieni, että riskit ja niiden erot pitäisi aina suhteuttaa väestötasolle, jotta vältyttäisiin tilastokikkailulta, korostaa tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Timo Keistinen sanoo, että juuri alueelliset syyt saivat ministeriön hylkäämään minimirajat lainsäädännöstä.

Savonlinna selviytynyt hyvin

Sairaaloissa rajauksiin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Lopulta joudutaan aina kysymään, määritteleekö turvallisen synnyttämisen tilasto, tieteellinen tutkimus, politiikka vai sittenkin lopulta raha.

Savonlinnan keskussairaalassa selvitettiin vuosina 2008-2011 tehtyjen hätäsektioiden vasteaikojen ja vastasyntyneen hyvinvoinnin välistä yhteyttä (Lääkärilehti 19/2012). Savonlinnassa syntyi kolmen ja puolen vuoden aikana 1 369 lasta, joista 26 hätäsektiolla. Kaikkien vauvojen vointi oli hyvä, ja vasteaika lähes aina alle 20 minuuttia, vaikka leikkausryhmä päivysti kotona.

Savonlinnan selvitystä tukevat muut vastaavat tutkimukset suuremmillakin aineistoilla eri maissa. Synnytyksen riskit kasvavat olennaisesti vain silloin kun synnytysmatka pitenee yli kahden tunnin.

- Meillä on täällä Savonlinnassa koettu sukupolvenvaihdos, ja sairaalassa on koulutettu ja motivoitunut erikoislääkäritiimi, joka haluaa nimenomaan hoitaa synnytyksiä. Gynekologille on eri työ, jos hän tekee vain poliklinikkaa ja gynekologisia leikkauksia, sanoo ylilääkäri Oliver Bonifer.

- On myös muistettava, että synnytys ei ole koskaan perheelle vain yksi lääketieteellinen tapahtuma, vaan kyse on suuresta kokonaisuudesta. Perheessä on päätettävä, lähteäkö odottamaan synnytystä sairaalan viereen, miten ratkaistaan isän työssäolo ja mahdollisten muiden lasten hoito.

- Savonlinnan synnytysosaston lopettaminen säästää kustannuksia vain sairaanhoitopiiriltä. Kaupunki menettää verotuloja, kun lääkärit perheineen muuttavat pois. Sairaalasta tulee elektiiviseen toimintaan keskittyvä yksikkö, josta pikku hiljaa kaikkoavat muutkin osaajat, pohtii Bonifer.

Boniferin mukaan asetusluonnosta on luettu Savonlinnassa huolestuneina muillakin erikoisaloilla. Melkein tappava, hän kuvaa seurauksia.